Hyppää pääsisältöön

Kekkonen oli konkari ja Kaarle Kustaa prinssi talvilomalla Lapissa

Presidentti Urho Kekkonen oli perinteisellä hiihtolomalla Lapissa 1970. Eränkävijäkonkari oli yhä kovassa vedossa ja hyvin varustautunut. Hyiselle pilkkireissulle lennätetty Ruotsin prinssi Carl Gustaf sai hytistä käsi kipsissä.

Presidentti Kekkonen oli viettänyt Lapissa kuntoillen talvilomia vuosittain 1956 lähtien. Vain yhtenä keväänä hiihtoloma oli jäänyt väliin Amerikan-matkan vuoksi.

Talousneuvos Yrjö Alaruikka oli ollut Kekkosen matkassa joka vuosi. Huhtikuussa 1970 oli menossa jo 14. talviloma Kekkosen kanssa.

Alaruikka muistelee, että varsinkin alkuvuosina oli ilmassa erittäin vahvaa urheiluhenkeä ja Kekkonen hiihdätti porukkaa näännyksiin asti. Ryhmässä tehtiin 300–400 kilometrin hiihtovelluksia Itä-Lapissa, ja päivämatkana edettiin 50 kilometrin taipaleita. Kun Kemi-Yhtiöt rakensi mökin Porojärvelle, siirtyi talvilomailukin käsivarren Lappiin.

Uuden mökin keittiötä kehuttiin niin erinomaiseksi, ettei vastaavia ruokia saanut Helsingin ravintoloissakaan. Tunturivaelluksilla saatiin nauttia kuitenkin myös PPP:tä eli paskasen peukalon pihviä.

Auringon hohdetta keväthangilla kutsuttiin kuuluisaksi presidentin sääksi. Huomiolle oli pantu, että yleensä huhtikuun viimeinen viikko oli sään puolesta suosiollinen talvilomailulle.

Lempeä kevätaurinko ei kuitenkaan ollut vastassa Ruotsin prinssi Carl Gustafia, kun tämä lennätettiin helikopterilla Kekkosen pilkkikaveriksi Somasjärven jäälle. Tulevan kuninkaan Kaarle Kustaan käsi oli kipsattu ja palttoon tyhjä hiha lepatti tuulessa. Voimakkaassa pyryssä vuoroin paljain päin ja välillä pipo päässä pyörivä prinssi ei ollut arvannut varautua sään vaihteluihin yhtä hyvin kuin konkari-Kekkonen.

Kekkosen talvilomagarderobissa oli useampia erilaisia karvahattuja ja hyisellä pilkkireissulla päällä oli lämmin untuvatakki.

Jäätävässä vihmassa pilkkimisen jälkeen prinssi ja presidentti saivat kuitenkin lämmitellä rakovalkealla lettuja paistamassa.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto