Hyppää pääsisältöön

Internet ja Facebook tulivat kirjeen tilalle

Sosiaalista mediaa on pidetty jopa internetiä suurempana ilmiönä, sillä se palvelee ihmisen luontaista kommunikaation tarvetta. Toiset ovat huolissaan ajankäytön hallinnan menettämisestä ja tietoturvasta.

Sosiaalisen median on uskottu tarjoavan vastauksen kommunikaation lisääntyneeseen tarpeeseen.

Ajankohtaisen Kakkosen netti-illassa toimittaja Taneli Heikka arvelee, että ilmainen julkisuus ilmaisilla välineillä on maailmanhistoriallista. Paradise Oskar eli Axel Ehnström kertoo, ettei hänen Euroviisuedustuksensa vuodelle 2011 olisi ollut mahdollista ilman Facebookia.

Facebook tarjoaa keskustelijoiden mukaan uusia mahdollisuuksia yhteydenpidossa ja tiedonhaussa töitä varten. Kriittisesti Facebookiin suhtautuva kirjailija Roman Schatz toteaa, ettei edes halua 3000 ystävää, joiden kanssa jakaa jokaisen liikkeensä. Kulttuuritutkija Niina Lappalainen kertoo lopettaneensa Facebook-tilinsä, kun hänen profiilikuvansa "pääsi" koristamaan tuntemattoman yrityksen sivuja.

Kansainvälinen kommunikointi on Facebookin kaltaisten palveluiden ansiosta helpottunut merkittävästi. Kulttuurien välisten erojen murtamiseen on kuitenkin vielä matkaa.

Tekstiviestikeskustelussa eräs kehottaa: "Ottakaa akateemiset nassuttajat huomioon maailman lukutaidottomat". Internetiin, sosiaalisen ja demokraattisen median äärelle, pääsee ainoastaan noin reilu kymmenen prosenttia maailman väestöstä, joista yli puolet ovat eurooppalaisia tai pohjoisamerikkalaisia.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto