Hyppää pääsisältöön

Masennuksesta kansantauti

Vuonna 2020 masennus on maailman toiseksi yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja, ennustaa Maailman terveysjärjestö. Onko masennus vain yksilön sairaus vai onko yhteiskunnassamme asioita, jotka tuottavat masennusta?

Masennus eli depressio on yleinen sairaus, jota on Suomessa nimitetetty usein jo kansantaudiksi. Mediahuomiosta huolimatta masennus voi helposti jäädä alidiagnosoiduksi ja alihoidetuksi.

Lääkäriin uskaltautuville tarjotaan herkästi lääkkeitä. Suomen myydyin lääke vuonna 2002 oli masennuksen hoitoon käytettävä Zipramil, kerrotaan Tutkitun jutun reportaasissa.

Tutkimusten mukaan lievästä masennuskaudesta voi selviytyä monin eri konstein muun muassa lyhyellä terapialla tai vertaistuella. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan usein sekä lääkitystä, että pitkäkestoista terapiaa.

Aikamme sairaus

Tutkitussa jutussa haastateltu Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pirkko Lahti näkee kaksi syytä masennuksen yleistymiseen. Työpaikoilla vallitseva kiire ja stressi aiheuttavat monille uupumusta. Jos oireita ei oteta tosissaan voivat ne Lahden mukaan johtaa masennukseen. Toiseksi syyksi hän mainitsee ihmisten itsensä luoman kiireen ja kulutushysterian, joka sekin johtaa väsymiseen.

Sosiaalipsykologi Jukka Tontti on tutkinut masentuneiden tapaa selittää omaa sairastumistaan. Tontti on huolissaan yksilökeskeisestä kulttuurista, jossa onnistuminen on pelkästään itsestä kiinni.

Masennuksen arvioiminen ei ole yksinkertaista. Terveyskeskuksissa on vain vähän aikaa potilaalle ja se tekee ongelmien tunnistamisesta vaikeaa, toteaa Erkkki Isometsä Kansanterveyslaitokselta.

Suomalaiset sijoittuvat masennustilastoissa samaan sarjaan kuin muutkin eurooppalaiset. Yleensä kaupungeissa on enemmän masentuneita kuin maaseudulla, mutta Suomessa ei selviä alueellisia eroja ole.

Psykiatriset syyt työkyvyttömyyseläkkeiden kärjessä

Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen jossain elämänsä vaiheessa, kerrotaan Akuutissa vuodelta 2004. Ohjelmassa haastateltu Turun psykiatrian akuuttipoliklinikan apulaisylilääkäri Erkki Äärelä kertoo, että masennukseen on paljon tutkitusti auttavia hoitoja, mutta jonot hoitoihin ovat liian pitkiä ja pääsy turhan monimutkaista.

Masentuneen ei kannata jäädä liian pitkäksi aikaa sinnittelemään yksin ja odottamaan masennuksen ohimenoa. Hyvällä hoitosuhteella on suuri merkitys parantumisessa, "varsinkin masennuksen syvimmässä vaiheessa ihminen voi elää tavallaan lainatulla toivolla", kuvailee Äärelä hoidon merkitystä.

Mini-Suomi (1980) ja Terveys 2000 tutkimusten mukaan vakava masennus ei ole yleistynyt, mutta masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet. Kun kymmenen vuotta sitten yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet niin nyt yleisimpänä ovat psykiatriset syyt, joista yleisin on masennus. Ilmiötä selittää osittain se, että masennus osataan tunnistaa helpommin kuin aiemmin.

Stressiä, yksinäisyyttä ja suorituspaineita

Jukka Tonttia haastateltiin myös Voimalan masennusta käsittelevässä jaksossa. Hän toteaa, että riittämättömyyden tunne ja kasvavat paineet ovat ihanteellinen kasvualusta masennukselle.

Masennusta ei kannata vetäytyä potemaan yksin, sillä se yleensä vain pahentaa oireita. Yhteiskunnan apua sekä läheisten tukea on hyvä pyytää ajoissa, sillä oireiden pitkittyessä ja pahentuessa hoitokin vaikeutuu. Voimalan keskustelussa nousee esiin arkisen vuorovaikutuksen merkitys ihmisten välillä. Lievään masennukseen voisi kenties auttaa avoimempi kulttuuri, jossa tuntemattomiltakin voi kysyä mitä kuuluu.

Yksinäisyys on merkittävä masennuksen aiheuttaja. Voimalassa haastateltu lääkäri Pirjo Lindfors on tutkinut lääkäreiden itsemurha-alttiutta ja huomannut että, jos ihmisellä on vähintään kolme ystävää, jolle voi hädän hetkellä soittaa, itsemurhariski vähenee selvästi.

Tietolaatikko

Masennuksesta puhutaan silloin kun ihmisellä on pidemmän aikaa, viikkojen ajan, yhtäjaksoisesti alentunut mieliala, heikentynyt toimintakyky ja kun mielialan säätely on irtaantunut asioista, jotka siihen liittyvät. Masennukseen kuuluu usein myös ruumiillisia oireita, kuten erilaisia kiputiloja.
Masennuksen Käypä hoito -kuvauksessa vuodelta 2011 todetaan toistuvien ja vaikeiden masennustilojen taustalla olevan usein sekä perinnöllinen alttius että laukaiseva ulkoinen tekijä, kuten kuormittava elämänmuutos, pitkäaikainen stressi tai läheisen ihmissuhteen puute.
Masennus sanana on kokenut inflaation. Arkikielessä masennuksesta saatetaan puhua silloinkin, kun kyse on hetkellisistä tuntemuksista.
Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä yhä useampi voi saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, sillä tukipäätöksiä eivät enää rajoita määrärahat.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto