Hyppää pääsisältöön

Tarut kertovat Suomen muinaiskuninkaista

Suomalaisille on hahmoteltu kuninkaallista menneisyyttä skandinaavisten saagojen ja kotimaisen kansanrunouden pohjalta. Taruissa Suomi näyttäytyy jättiläisten kuningaskuntana.

1600-luvun alussa kirjoitettu Suomen kronikka luetteli viisitoista kuningasta, jotka olisivat hallinneet maata ennen Ruotsin vallan aikaa. Muuan heistä edisti rauhaa ja naapurisopua, toinen keksi perintöveron.

Tuntemattoman tekijän kirjoittama luettelo on lainatavaraa Norjan kuningassaagoista, Kai R. Lehtonen toteaa vuonna 1988 tekemässään ohjelmassa. Se oli sepitettä, joka oli tarkoitettu suomalaisten itsetunnon kohottajaksi.

Vanhin viittaus "finnien kuninkaaseen" on 600-luvulla syntyneestä muinaisenglantilaisesta Widsith-runoelmasta. Siinä mainitun Caelic-hallitsijan nimi muistuttaa suuresti "Kalevaa", historiantutkija Martti Linna huomauttaa omassa ohjelmassaan.

Tärkein Suomen mahdollisista kuninkaista kertova lähde ovat kuitenkin saagat. Niiden keskeinen aines on Fornjótr-suvusta kertova tarusto. Fornjótr oli jättiläinen, joka hallitsi "finnien ja kveenien maata". Epäselvän finni-käsitteen on usein yhdistetty pikemminkin saamelaisiin, mutta Linna otaksuu sen tarkoittavan nimenomaan suomalaisia.

Vuonna 1988 Linna esitti ajatuksen, että Fornjótr-taruilla olisi historiallinen tausta. Myös suomalainen kansanrunous ja paikallisperinne tuntevat kuninkaiksi nimitettyjä päälliköitä, ja näihin viittaavat niinikään eräät ase- ja rahalöydöt.

Linna yhdistää löydöt Reinin varrelta kotoisin oleviin alemanneihin, jotka hänen hypoteesinsa mukaan perustivat 500-luvun lopulla Länsi-Suomeen oman valtionsa. Skandinaavien käsitys Suomesta tarumaisena jättiläisten kuningaskuntana pohjautuisi näin ollen kookkaiden germaanien invaasioon.

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto