Hyppää pääsisältöön

Poliittiset hokemat

Poliittisen sanankäytön historiastamme löytyy joukko letkautuksia ja toteamuksia, jotka viimeistään kansankielessä ovat muuttuneet hokemiksi.

Koska puhe on poliitikon tärkeimpiä työvälineitä, on luontevaa, että he pyrkivät puhumaan ilmeikkäästi. Ja vaikka sutkaukseksi tarkoitettu tehoste menisikin varsinaisen maalinsa ohi, varmaa on se, että kansa ottaa sen omakseen.

Presidentti Kekkonen tunnettiin ilmeikkäänä sanailijana. Hänen kynästään ovat jääneet elämään mm. "saatanan tunarit" -kommentti vuoden 1975 kuuluisassa myllykirjeessä sekä saman vuoden lopulla "hätätilahallituksen runnaaminen". Samassa yhteydessä, suorassa tv-lähetyksessä puoluepamppujen poltellessa hiljaisuudessa piippujaan hänen edessään, kehotti hän syyttämään itseänsä, mikäli uusi hallitus epäonnistuisi työttömyyden hoidossa. Näin kävi, mutta syytöksiä ei ainakaan julkisuudessa kuulunut.

Kekkosen ajan politiittisen retoriikan aatelia edusti myös Veikko Vennamo. Kansantajuisesti puhuvan miehen mieliin jäänein iskulause on luonnolliseti "kyllä kansa tietää".

Presidentti Koivisto puolestaan tunnettiin fundeeraajana. "Tarttis tehdä jotain".

Valtioneuvos Holkerin nimissä kulkeva hokema syntyi tahattomasti toimittajien tivatessa häneltä presidenttihaluja. Holkeri ilmoitti juovansa nyt kahvia.

Loppuvuodesta 1994 suomalaiset innostuivat käsitteen "normaalit ruokajuomat" uudesta sisällöstä. Sysäyksen siihen antoi kokoomuksen puolusihteeri Pekka Kivelä, jonka värikästä Tallinnan-matkaa puitiin julkisuudessa kuukausikaupalla.

Samoihin aikoihin kohua herättivät europarlamentaarikko Timo Järvilahden naiskollegalleen lausumat yölliset sanat. Vahvistamattomien tietojen mukaan Järvilahti olisi ehdottanut naiselle "your man go, we go my room". Järvilahti päätti sittemmin sekä parlamentaarikon että sikafarmarin uransa ja hänet vihittiin papiksi.

Pääministeri Lipponen oli eri maata, hän kunnostautui kaunokirjallisin sitaatein. Oppositiolle hän ilmoitti, että "nahkurin orsilla tavataan", ja "sokeaa Reettaa" hän huusi avukseen saadessaan osakseen kritiikkiä. Lipponen on sitaateissaan tukeutunut ainakin Raamattuun ja Väinö Linnaan. Hänen suustaan on kuitenkin kuultu myös yleiskielellisempiä tokaisuja kuten "so what" sekä "minähän keskustelen vaikka Kiinan keisarin kanssa, jos sellainen olisi".

Jutta Urpilainen taas tuskin pyrki tietoisesti tehotoistoon lausuessaan vuoden 2008 kuntavaalivalvojaisissa yhdeksän kertaa saman kiitoslauselman. Sittemmin Urpilainen on kääntänyt "Aivan aluksi" -aloituksensa hyvää itseironiaa osoittaen voitokseen.

Hokemista tuorein on Timo Soinin "jytky", vanha suomalainen sana, joka merkitsee jyhkeää, jylhää, tukevaa ja vankkaa. Soini on julkisuudessa sanonut keksineensä sanan itse perussuomalaisten muhkeaa voittoa eduskuntavaaleissa kuvaamaan.

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.