Hyppää pääsisältöön

"Kyllä kansa tietää" ja muita poliittisia hokemia

Poliittisen sanankäytön historiastamme löytyy joukko letkautuksia ja toteamuksia, jotka viimeistään kansankielessä ovat muuttuneet hokemiksi.

Koska puhe on poliitikon tärkeimpiä työvälineitä, on luontevaa, että he pyrkivät puhumaan ilmeikkäästi. Ja vaikka sutkaukseksi tarkoitettu tehoste menisikin varsinaisen maalinsa ohi, varmaa on se, että kansa ottaa sen omakseen.

Presidentti Kekkonen tunnettiin ilmeikkäänä sanailijana. Hänen kynästään ovat jääneet elämään mm. "saatanan tunarit" -kommentti vuoden 1975 kuuluisassa myllykirjeessä sekä saman vuoden lopulla "hätätilahallituksen runnaaminen". Samassa yhteydessä, suorassa tv-lähetyksessä puoluepamppujen poltellessa hiljaisuudessa piippujaan hänen edessään, kehotti hän syyttämään itseänsä, mikäli uusi hallitus epäonnistuisi työttömyyden hoidossa. Näin kävi, mutta syytöksiä ei ainakaan julkisuudessa kuulunut.

Kekkosen ajan politiittisen retoriikan aatelia edusti myös Veikko Vennamo. Kansantajuisesti puhuvan miehen mieliin jäänein iskulause on luonnolliseti "kyllä kansa tietää".

Presidentti Koivisto puolestaan tunnettiin fundeeraajana. "Tarttis tehdä jotain".

Valtioneuvos Holkerin nimissä kulkeva hokema syntyi tahattomasti toimittajien tivatessa häneltä presidenttihaluja. Holkeri ilmoitti juovansa nyt kahvia.

Loppuvuodesta 1994 suomalaiset innostuivat käsitteen "normaalit ruokajuomat" uudesta sisällöstä. Sysäyksen siihen antoi kokoomuksen puolusihteeri Pekka Kivelä, jonka värikästä Tallinnan-matkaa puitiin julkisuudessa kuukausikaupalla.

Samoihin aikoihin kohua herättivät europarlamentaarikko Timo Järvilahden naiskollegalleen lausumat yölliset sanat. Vahvistamattomien tietojen mukaan Järvilahti olisi ehdottanut naiselle "your man go, we go my room". Järvilahti päätti sittemmin sekä parlamentaarikon että sikafarmarin uransa ja hänet vihittiin papiksi.

Pääministeri Lipponen oli eri maata, hän kunnostautui kaunokirjallisin sitaatein. Oppositiolle hän ilmoitti, että "nahkurin orsilla tavataan", ja "sokeaa Reettaa" hän huusi avukseen saadessaan osakseen kritiikkiä. Lipponen on sitaateissaan tukeutunut ainakin Raamattuun ja Väinö Linnaan. Hänen suustaan on kuitenkin kuultu myös yleiskielellisempiä tokaisuja kuten "so what" sekä "minähän keskustelen vaikka Kiinan keisarin kanssa, jos sellainen olisi".

Jutta Urpilainen taas tuskin pyrki tietoisesti tehotoistoon lausuessaan vuoden 2008 kuntavaalivalvojaisissa yhdeksän kertaa saman kiitoslauselman. Sittemmin Urpilainen on kääntänyt "Aivan aluksi" -aloituksensa hyvää itseironiaa osoittaen voitokseen.

Hokemista tuorein on Timo Soinin "jytky", vanha suomalainen sana, joka merkitsee jyhkeää, jylhää, tukevaa ja vankkaa. Soini on julkisuudessa sanonut keksineensä sanan itse perussuomalaisten muhkeaa voittoa eduskuntavaaleissa kuvaamaan.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.