Hyppää pääsisältöön

Internet oli ilmiö

Aikana ennen joka kodin World Wide Webia, 1990-luvun puolivälissä, oltiin huolissaan niin tietoliikenneverkkojen huonosta tietosuojasta, hitaudesta kuin kaupallistumisestakin. Maailmanlaajuinen tietokoneverkko oli avaamassa tiedon valtaväylän tai pervojen paratiisin.

Maailmanlaajuinen Internet-tietoverkko oli vuonna 1994 leviämässä vauhdilla myös Suomeen. Erityistä tietoverkossa olivat kuvan ja äänen käyttömahdollisuudet, joiden kehittelyssä Suomen kerrottiin olevan huipulla. Internet-verkosto oli jo laajentumassa yliopistoista kaikkien käyttäjien ulottuville kirjastoihin.

Helmikuussa 1995 Nuorten uutiset kertoi, että uusinta Internetissä on World Wide Web eli WWW, joka tarkoittaa tietokoneen ruudulla näkyviä kuvia ja videonpätkiä tekstin lisäksi. WWW-sivut voivat sisältää myös ääntä. Internettiä esitteli myöhemmin näyttelijänä ja elokuvaohjaajana tunnetuksi tullut 16-vuotias nettiharrastaja Lauri Nurkse. Pelkkää mannaa ei tiedon valtatie kuitenkaan ollut tuomassa, sillä netin uutisoitiin olevan myös pervojen paratiisi.

Tietoverkkojen tekninen kehitys eteni vuonna 1995 sellaista vauhtia, että valtiot ja tavalliset ihmiset pysyivät hädin tuskin vauhdissa mukana. Maailman johtavat teollisuusmaat pureutuivat tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin ja ongelmiin: Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän kokouksessa yritettiin kehittää maiden välisiä tietoverkkoja ja yhteistä lainsäädäntöä. Suomessa tulevaisuudentutkija Marja-Liisa Viherä esitteli tietokonekäyttöistä kuvapuhelinta. Viherä uskoi tulevaisuuden maailman olevan aivan erilainen, koska kaikki pääsevät tietoon käsiksi eikä tiedolla ole enää omistajaa.

Futuristisen musiikin säestämässä Internet-ilmiö-dokumentissa Internetin käyttö rinnastetaan ulkopuolisen liikkumiseen rakennustyömaalla. Toimittaja Jorma Lievosen mukaan vastuu on tunkeutujalla itsellään.

Jokainen uusi kommunikaatioväline on herättänyt aikalaisissaan paitsi kiinnostusta ja toivoa, myös pelkoa. Vaikka Internetiin liitetyt metaforiset ilmaukset (rakennustyömaa, kaoottinen, vyöry, hirviö) eivät olekaan mairittelevia, ei sen koettu olevan varteenotettava kilpailija esimerkiksi puhelimelle.

Lähinnä opetus- ja tutkimuskäyttöön suunniteltu Internet haluttiin pitää erillään kaupallistumisesta. Tiedonhaku on ongelmallista, sillä vaikeasti löydettävää tietoa on paljon. Vaikka tieto on reaaliaikaista ja vapaasti saatavilla, se ei tunnu luotettavalta. Kun samassa formaatissa on tarjolla sekä oikeaa että keksittyä tietoa, vastuu siirtyy vastaanottajalle. Medialukutaidon opetukselle tuntuisi olevan kysyntää, ja aikana ennen hakukoneita Internet varmasti tuntuikin valtavalta kirjastolta ilman opasteita.

Yhdysvalloista lähtöisin oleva Internet herätti epäluuloa yhdistyneessä Euroopassa. Globalisaation ja talouskasvun paineet vetivät kehitystä kuitenkin toiseen suuntaan. Vuoden 1997 telemarkkinalain purkautumisen ja World Wibe Webin myötä Suomeen saatiin kansainvälinen, edullinen ja kapasiteetiltaan suurempi tietoverkkoyhteys. Kaupallisuus mahdollisti nopeuden.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Internetin ihmeet valmiina vallankumoukseen

Internetin ja tietokoneiden kehitys herätti innostusta vuonna 1996. A-Plus tutustui yhdysvaltalaisyritysten uusiin innovaatioihin, kuten kaapelimodeemiin ja internetpuheluihin. Bittitaivas odotti nurkan takana.

Lue lisää:

Pekka Vennamo surffaa internetissä.

Vennamo verkkojen verkossa

Internetin läpimurto oli tapahtunut maailmanlaajuisesti v. 1994–95. Posti-Telen toimitusjohtaja Pekka Vennamo esittelee internetissä surffailua Iltalypsyn karjakolle.

Lue lisää:

Reikäkortit ja sähköaivot aloittivat tietokoneajan Suomessa

Ensimmäiset "elektroniaivot" vihittiin käyttöön Postipankissa vuonna 1958. Suuryritysten tietokoneistuminen, laitteiden välkkyvät valot ja nopea laskupää tarjosivat myös tv:n tekijöille kiintoisan aihepiirin.

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.