Hyppää pääsisältöön

Internet oli ilmiö

Aikana ennen joka kodin World Wide Webia, 1990-luvun puolivälissä, oltiin huolissaan niin tietoliikenneverkkojen huonosta tietosuojasta, hitaudesta kuin kaupallistumisestakin. Maailmanlaajuinen tietokoneverkko oli avaamassa tiedon valtaväylän tai pervojen paratiisin.

Maailmanlaajuinen Internet-tietoverkko oli vuonna 1994 leviämässä vauhdilla myös Suomeen. Erityistä tietoverkossa olivat kuvan ja äänen käyttömahdollisuudet, joiden kehittelyssä Suomen kerrottiin olevan huipulla. Internet-verkosto oli jo laajentumassa yliopistoista kaikkien käyttäjien ulottuville kirjastoihin.

Helmikuussa 1995 Nuorten uutiset kertoi, että uusinta Internetissä on World Wide Web eli WWW, joka tarkoittaa tietokoneen ruudulla näkyviä kuvia ja videonpätkiä tekstin lisäksi. WWW-sivut voivat sisältää myös ääntä. Internettiä esitteli myöhemmin näyttelijänä ja elokuvaohjaajana tunnetuksi tullut 16-vuotias nettiharrastaja Lauri Nurkse. Pelkkää mannaa ei tiedon valtatie kuitenkaan ollut tuomassa, sillä netin uutisoitiin olevan myös pervojen paratiisi.

Tietoverkkojen tekninen kehitys eteni vuonna 1995 sellaista vauhtia, että valtiot ja tavalliset ihmiset pysyivät hädin tuskin vauhdissa mukana. Maailman johtavat teollisuusmaat pureutuivat tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin ja ongelmiin: Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän kokouksessa yritettiin kehittää maiden välisiä tietoverkkoja ja yhteistä lainsäädäntöä. Suomessa tulevaisuudentutkija Marja-Liisa Viherä esitteli tietokonekäyttöistä kuvapuhelinta. Viherä uskoi tulevaisuuden maailman olevan aivan erilainen, koska kaikki pääsevät tietoon käsiksi eikä tiedolla ole enää omistajaa.

Futuristisen musiikin säestämässä Internet-ilmiö-dokumentissa Internetin käyttö rinnastetaan ulkopuolisen liikkumiseen rakennustyömaalla. Toimittaja Jorma Lievosen mukaan vastuu on tunkeutujalla itsellään.

Jokainen uusi kommunikaatioväline on herättänyt aikalaisissaan paitsi kiinnostusta ja toivoa, myös pelkoa. Vaikka Internetiin liitetyt metaforiset ilmaukset (rakennustyömaa, kaoottinen, vyöry, hirviö) eivät olekaan mairittelevia, ei sen koettu olevan varteenotettava kilpailija esimerkiksi puhelimelle.

Lähinnä opetus- ja tutkimuskäyttöön suunniteltu Internet haluttiin pitää erillään kaupallistumisesta. Tiedonhaku on ongelmallista, sillä vaikeasti löydettävää tietoa on paljon. Vaikka tieto on reaaliaikaista ja vapaasti saatavilla, se ei tunnu luotettavalta. Kun samassa formaatissa on tarjolla sekä oikeaa että keksittyä tietoa, vastuu siirtyy vastaanottajalle. Medialukutaidon opetukselle tuntuisi olevan kysyntää, ja aikana ennen hakukoneita Internet varmasti tuntuikin valtavalta kirjastolta ilman opasteita.

Yhdysvalloista lähtöisin oleva Internet herätti epäluuloa yhdistyneessä Euroopassa. Globalisaation ja talouskasvun paineet vetivät kehitystä kuitenkin toiseen suuntaan. Vuoden 1997 telemarkkinalain purkautumisen ja World Wibe Webin myötä Suomeen saatiin kansainvälinen, edullinen ja kapasiteetiltaan suurempi tietoverkkoyhteys. Kaupallisuus mahdollisti nopeuden.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Internetin ihmeet valmiina vallankumoukseen

Internetin ja tietokoneiden kehitys herätti innostusta vuonna 1996. A-Plus tutustui yhdysvaltalaisyritysten uusiin innovaatioihin, kuten kaapelimodeemiin ja internetpuheluihin. Bittitaivas odotti nurkan takana.

Lue lisää:

Pekka Vennamo surffaa internetissä.

Vennamo verkkojen verkossa

Internetin läpimurto oli tapahtunut maailmanlaajuisesti v. 1994–95. Posti-Telen toimitusjohtaja Pekka Vennamo esittelee internetissä surffailua Iltalypsyn karjakolle.

Lue lisää:

Reikäkortit ja sähköaivot aloittivat tietokoneajan Suomessa

Ensimmäiset "elektroniaivot" vihittiin käyttöön Postipankissa vuonna 1958. Suuryritysten tietokoneistuminen, laitteiden välkkyvät valot ja nopea laskupää tarjosivat myös tv:n tekijöille kiintoisan aihepiirin.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa