Hyppää pääsisältöön

Internet oli ilmiö

Aikana ennen joka kodin World Wide Webia, 1990-luvun puolivälissä, oltiin huolissaan niin tietoliikenneverkkojen huonosta tietosuojasta, hitaudesta kuin kaupallistumisestakin. Maailmanlaajuinen tietokoneverkko oli avaamassa tiedon valtaväylän tai pervojen paratiisin.

Maailmanlaajuinen Internet-tietoverkko oli vuonna 1994 leviämässä vauhdilla myös Suomeen. Erityistä tietoverkossa olivat kuvan ja äänen käyttömahdollisuudet, joiden kehittelyssä Suomen kerrottiin olevan huipulla. Internet-verkosto oli jo laajentumassa yliopistoista kaikkien käyttäjien ulottuville kirjastoihin.

Helmikuussa 1995 Nuorten uutiset kertoi, että uusinta Internetissä on World Wide Web eli WWW, joka tarkoittaa tietokoneen ruudulla näkyviä kuvia ja videonpätkiä tekstin lisäksi. WWW-sivut voivat sisältää myös ääntä. Internettiä esitteli myöhemmin näyttelijänä ja elokuvaohjaajana tunnetuksi tullut 16-vuotias nettiharrastaja Lauri Nurkse. Pelkkää mannaa ei tiedon valtatie kuitenkaan ollut tuomassa, sillä netin uutisoitiin olevan myös pervojen paratiisi.

Tietoverkkojen tekninen kehitys eteni vuonna 1995 sellaista vauhtia, että valtiot ja tavalliset ihmiset pysyivät hädin tuskin vauhdissa mukana. Maailman johtavat teollisuusmaat pureutuivat tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin ja ongelmiin: Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän kokouksessa yritettiin kehittää maiden välisiä tietoverkkoja ja yhteistä lainsäädäntöä. Suomessa tulevaisuudentutkija Marja-Liisa Viherä esitteli tietokonekäyttöistä kuvapuhelinta. Viherä uskoi tulevaisuuden maailman olevan aivan erilainen, koska kaikki pääsevät tietoon käsiksi eikä tiedolla ole enää omistajaa.

Futuristisen musiikin säestämässä Internet-ilmiö-dokumentissa Internetin käyttö rinnastetaan ulkopuolisen liikkumiseen rakennustyömaalla. Toimittaja Jorma Lievosen mukaan vastuu on tunkeutujalla itsellään.

Jokainen uusi kommunikaatioväline on herättänyt aikalaisissaan paitsi kiinnostusta ja toivoa, myös pelkoa. Vaikka Internetiin liitetyt metaforiset ilmaukset (rakennustyömaa, kaoottinen, vyöry, hirviö) eivät olekaan mairittelevia, ei sen koettu olevan varteenotettava kilpailija esimerkiksi puhelimelle.

Lähinnä opetus- ja tutkimuskäyttöön suunniteltu Internet haluttiin pitää erillään kaupallistumisesta. Tiedonhaku on ongelmallista, sillä vaikeasti löydettävää tietoa on paljon. Vaikka tieto on reaaliaikaista ja vapaasti saatavilla, se ei tunnu luotettavalta. Kun samassa formaatissa on tarjolla sekä oikeaa että keksittyä tietoa, vastuu siirtyy vastaanottajalle. Medialukutaidon opetukselle tuntuisi olevan kysyntää, ja aikana ennen hakukoneita Internet varmasti tuntuikin valtavalta kirjastolta ilman opasteita.

Yhdysvalloista lähtöisin oleva Internet herätti epäluuloa yhdistyneessä Euroopassa. Globalisaation ja talouskasvun paineet vetivät kehitystä kuitenkin toiseen suuntaan. Vuoden 1997 telemarkkinalain purkautumisen ja World Wibe Webin myötä Suomeen saatiin kansainvälinen, edullinen ja kapasiteetiltaan suurempi tietoverkkoyhteys. Kaupallisuus mahdollisti nopeuden.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Internetin ihmeet valmiina vallankumoukseen

Internetin ja tietokoneiden kehitys herätti innostusta vuonna 1996. A-Plus tutustui yhdysvaltalaisyritysten uusiin innovaatioihin, kuten kaapelimodeemiin ja internetpuheluihin. Bittitaivas odotti nurkan takana.

Lue lisää:

Pekka Vennamo surffaa internetissä.

Vennamo verkkojen verkossa

Internetin läpimurto oli tapahtunut maailmanlaajuisesti v. 1994–95. Posti-Telen toimitusjohtaja Pekka Vennamo esittelee internetissä surffailua Iltalypsyn karjakolle.

Lue lisää:

Reikäkortit ja sähköaivot aloittivat tietokoneajan Suomessa

Ensimmäiset "elektroniaivot" vihittiin käyttöön Postipankissa vuonna 1958. Suuryritysten tietokoneistuminen, laitteiden välkkyvät valot ja nopea laskupää tarjosivat myös tv:n tekijöille kiintoisan aihepiirin.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto