Hyppää pääsisältöön

Internet oli ilmiö

Aikana ennen joka kodin World Wide Webia, 1990-luvun puolivälissä, oltiin huolissaan niin tietoliikenneverkkojen huonosta tietosuojasta, hitaudesta kuin kaupallistumisestakin. Maailmanlaajuinen tietokoneverkko oli avaamassa tiedon valtaväylän tai pervojen paratiisin.

Maailmanlaajuinen Internet-tietoverkko oli vuonna 1994 leviämässä vauhdilla myös Suomeen. Erityistä tietoverkossa olivat kuvan ja äänen käyttömahdollisuudet, joiden kehittelyssä Suomen kerrottiin olevan huipulla. Internet-verkosto oli jo laajentumassa yliopistoista kaikkien käyttäjien ulottuville kirjastoihin.

Helmikuussa 1995 Nuorten uutiset kertoi, että uusinta Internetissä on World Wide Web eli WWW, joka tarkoittaa tietokoneen ruudulla näkyviä kuvia ja videonpätkiä tekstin lisäksi. WWW-sivut voivat sisältää myös ääntä. Internettiä esitteli myöhemmin näyttelijänä ja elokuvaohjaajana tunnetuksi tullut 16-vuotias nettiharrastaja Lauri Nurkse. Pelkkää mannaa ei tiedon valtatie kuitenkaan ollut tuomassa, sillä netin uutisoitiin olevan myös pervojen paratiisi.

Tietoverkkojen tekninen kehitys eteni vuonna 1995 sellaista vauhtia, että valtiot ja tavalliset ihmiset pysyivät hädin tuskin vauhdissa mukana. Maailman johtavat teollisuusmaat pureutuivat tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin ja ongelmiin: Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän kokouksessa yritettiin kehittää maiden välisiä tietoverkkoja ja yhteistä lainsäädäntöä. Suomessa tulevaisuudentutkija Marja-Liisa Viherä esitteli tietokonekäyttöistä kuvapuhelinta. Viherä uskoi tulevaisuuden maailman olevan aivan erilainen, koska kaikki pääsevät tietoon käsiksi eikä tiedolla ole enää omistajaa.

Futuristisen musiikin säestämässä Internet-ilmiö-dokumentissa Internetin käyttö rinnastetaan ulkopuolisen liikkumiseen rakennustyömaalla. Toimittaja Jorma Lievosen mukaan vastuu on tunkeutujalla itsellään.

Jokainen uusi kommunikaatioväline on herättänyt aikalaisissaan paitsi kiinnostusta ja toivoa, myös pelkoa. Vaikka Internetiin liitetyt metaforiset ilmaukset (rakennustyömaa, kaoottinen, vyöry, hirviö) eivät olekaan mairittelevia, ei sen koettu olevan varteenotettava kilpailija esimerkiksi puhelimelle.

Lähinnä opetus- ja tutkimuskäyttöön suunniteltu Internet haluttiin pitää erillään kaupallistumisesta. Tiedonhaku on ongelmallista, sillä vaikeasti löydettävää tietoa on paljon. Vaikka tieto on reaaliaikaista ja vapaasti saatavilla, se ei tunnu luotettavalta. Kun samassa formaatissa on tarjolla sekä oikeaa että keksittyä tietoa, vastuu siirtyy vastaanottajalle. Medialukutaidon opetukselle tuntuisi olevan kysyntää, ja aikana ennen hakukoneita Internet varmasti tuntuikin valtavalta kirjastolta ilman opasteita.

Yhdysvalloista lähtöisin oleva Internet herätti epäluuloa yhdistyneessä Euroopassa. Globalisaation ja talouskasvun paineet vetivät kehitystä kuitenkin toiseen suuntaan. Vuoden 1997 telemarkkinalain purkautumisen ja World Wibe Webin myötä Suomeen saatiin kansainvälinen, edullinen ja kapasiteetiltaan suurempi tietoverkkoyhteys. Kaupallisuus mahdollisti nopeuden.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Internetin ihmeet valmiina vallankumoukseen

Internetin ja tietokoneiden kehitys herätti innostusta vuonna 1996. A-Plus tutustui yhdysvaltalaisyritysten uusiin innovaatioihin, kuten kaapelimodeemiin ja internetpuheluihin. Bittitaivas odotti nurkan takana.

Lue lisää:

Pekka Vennamo surffaa internetissä.

Vennamo verkkojen verkossa

Internetin läpimurto oli tapahtunut maailmanlaajuisesti v. 1994–95. Posti-Telen toimitusjohtaja Pekka Vennamo esittelee internetissä surffailua Iltalypsyn karjakolle.

Lue lisää:

Reikäkortit ja sähköaivot aloittivat tietokoneajan Suomessa

Ensimmäiset "elektroniaivot" vihittiin käyttöön Postipankissa vuonna 1958. Suuryritysten tietokoneistuminen, laitteiden välkkyvät valot ja nopea laskupää tarjosivat myös tv:n tekijöille kiintoisan aihepiirin.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.