Hyppää pääsisältöön

Onko isä äiti?

Kuuluisivatko kotityöt myös isälle ja mikä on äitienpäivän merkitys? 60-luvun modernia isän mallia näyttävät toimittaja Pekka Holopainen ja kirjailija Gunnar Mattsson. Työmiesporukkaa naistentöihin tarttuminen naurattaa.

Onko isä äiti? -ohjelmassa pohditaan isän ja äidin roolia 1960-luvulla. Holopainen opastaa aikalaismiehiään taloustöihin ja lastenhoitoon oma tytär sylissään. Hän näyttää esimerkkiä, miten tyttären kanssa voi piirrellä ja tiskauskin sujuu. Varmoin ottein isä pukee äitiä huutelevalle tytölle sukkahousuja.

Myös kirjailija Gunnar Mattson oli varannut päivittäin aikaa kahdenkeskisiin hetkiin poikansa kanssa. Mattsson olisi ollut ylpeänä kotona lasta hoitamassa, jos vain yhteiskunta olisi sen mahdollistanut. Yksi työmieskin ottaisi vastuun kotitöistä, jos nainen puolestaan toisi leivän pöytään. Kerran olikin jo ollut pakollinen tilanne, kun vaimo joutui sairaalaan – silloin luonnistui lapsenhoitokin.

60-luvulla oli jo paljon tutkimustuloksia äidin poissaolon vaikutuksista lapsen kehitykseen. Nyt perättiin keskustelua isän merkityksestä. Miksi ei sanota, että lapsi tarvitsee isäänsä siinä määrin, että isän olisi omistauduttava kokonaan lapsensa hoidolle? Miksi ei avainlasten sijaan säälitä iltaisälapsia ja iltalapsi-isiä? Isästä ei tuolloin löytynyt lämpöisiä kuvauksia, vaan lähinnä muisteltiin isän ankaruutta ja oikeudenmukaisuutta.

Ranskassa miehille oli tulossa kolmipäiväinen isyysloma. Kun työmiehiltä kysyttiin asiasta, sai isyysloma kannatusta, sen kun voisi käyttää kalastusreissuun.

Taloustöitä työmiehet karttoivat. Peräkammarinpojan mukaan kotona on mamma, joka ne tekee ja tulevaisuudessa hommat kuuluvat vaimolle. – En koskaan osallistu taloustöihin enkä varmasti lastenhoitoon. Kyllä sisätyö on emäntäväen töitä, mies julistaa.

Toimittaja Pekka Holopainen opastaa, että moni kotityö jo raskautensa vuoksi kuuluisi luontevasti miehelle. Hän suosittelee miehille kaupassakäyntiä, sillä kauppakassit ovat painavia ja samalla mies oppii, mitä mikin maksaa. Toimittaja myös arvioi, että harjaannuttuaan miehet ovat naisia parempia ostajia.

Kihloissa oleva nuorin työmies arveli, että avioliitossa voisi osallistua mattojen tamppaukseen ja johonkin pieneen puuhaan, mutta vaimo saisi hoitaa loput. Tosin aiheesta ei ollut vielä kihlatun kanssa sovittu, joten kovin rehvakkaasti ei nuori mies uskaltanut työnjaosta puhua.

Äitienpäivä työmiehenkin vaimo saa nukkua pitkään, kun kahvit pannaan porisemaan miesväessä, mutta ruoan saa silloinkin laittaa äiti. Yhden miehen mukaan toistaiseksi on vielä pieni häpeä, jos mies ryhtyy ruoanlaittoon. – Se, mikä on naiselle sovittu, niin ne hommat naisella pysykööt.

Isänpäiväksi kirjailija Gunnar Mattson toivoi, että äiti lähtisi päiväksi vaikka Pariisiin, jotta isä saisi olla kahden poikansa kanssa. Tai sitten poika Pariisiin, jotta vanhemmat saisivat aikaa yhdessä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.