Hyppää pääsisältöön

Onko isä äiti?

Kuuluisivatko kotityöt myös isälle ja mikä on äitienpäivän merkitys? 60-luvun modernia isän mallia näyttävät toimittaja Pekka Holopainen ja kirjailija Gunnar Mattsson. Työmiesporukkaa naistentöihin tarttuminen naurattaa.

Onko isä äiti? -ohjelmassa pohditaan isän ja äidin roolia 1960-luvulla. Holopainen opastaa aikalaismiehiään taloustöihin ja lastenhoitoon oma tytär sylissään. Hän näyttää esimerkkiä, miten tyttären kanssa voi piirrellä ja tiskauskin sujuu. Varmoin ottein isä pukee äitiä huutelevalle tytölle sukkahousuja.

Myös kirjailija Gunnar Mattson oli varannut päivittäin aikaa kahdenkeskisiin hetkiin poikansa kanssa. Mattsson olisi ollut ylpeänä kotona lasta hoitamassa, jos vain yhteiskunta olisi sen mahdollistanut. Yksi työmieskin ottaisi vastuun kotitöistä, jos nainen puolestaan toisi leivän pöytään. Kerran olikin jo ollut pakollinen tilanne, kun vaimo joutui sairaalaan – silloin luonnistui lapsenhoitokin.

60-luvulla oli jo paljon tutkimustuloksia äidin poissaolon vaikutuksista lapsen kehitykseen. Nyt perättiin keskustelua isän merkityksestä. Miksi ei sanota, että lapsi tarvitsee isäänsä siinä määrin, että isän olisi omistauduttava kokonaan lapsensa hoidolle? Miksi ei avainlasten sijaan säälitä iltaisälapsia ja iltalapsi-isiä? Isästä ei tuolloin löytynyt lämpöisiä kuvauksia, vaan lähinnä muisteltiin isän ankaruutta ja oikeudenmukaisuutta.

Ranskassa miehille oli tulossa kolmipäiväinen isyysloma. Kun työmiehiltä kysyttiin asiasta, sai isyysloma kannatusta, sen kun voisi käyttää kalastusreissuun.

Taloustöitä työmiehet karttoivat. Peräkammarinpojan mukaan kotona on mamma, joka ne tekee ja tulevaisuudessa hommat kuuluvat vaimolle. – En koskaan osallistu taloustöihin enkä varmasti lastenhoitoon. Kyllä sisätyö on emäntäväen töitä, mies julistaa.

Toimittaja Pekka Holopainen opastaa, että moni kotityö jo raskautensa vuoksi kuuluisi luontevasti miehelle. Hän suosittelee miehille kaupassakäyntiä, sillä kauppakassit ovat painavia ja samalla mies oppii, mitä mikin maksaa. Toimittaja myös arvioi, että harjaannuttuaan miehet ovat naisia parempia ostajia.

Kihloissa oleva nuorin työmies arveli, että avioliitossa voisi osallistua mattojen tamppaukseen ja johonkin pieneen puuhaan, mutta vaimo saisi hoitaa loput. Tosin aiheesta ei ollut vielä kihlatun kanssa sovittu, joten kovin rehvakkaasti ei nuori mies uskaltanut työnjaosta puhua.

Äitienpäivä työmiehenkin vaimo saa nukkua pitkään, kun kahvit pannaan porisemaan miesväessä, mutta ruoan saa silloinkin laittaa äiti. Yhden miehen mukaan toistaiseksi on vielä pieni häpeä, jos mies ryhtyy ruoanlaittoon. – Se, mikä on naiselle sovittu, niin ne hommat naisella pysykööt.

Isänpäiväksi kirjailija Gunnar Mattson toivoi, että äiti lähtisi päiväksi vaikka Pariisiin, jotta isä saisi olla kahden poikansa kanssa. Tai sitten poika Pariisiin, jotta vanhemmat saisivat aikaa yhdessä.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto