Hyppää pääsisältöön

Markus Kajo nousevan auringon maassa

Vuonna 2006 Markus Kajo seikkaili selvittämässä Japanin metkuja ohjelmasarjassa Nousevan auringon Kajo. Matkalla tutustutaan mm. kalatoriin ja japanilaisen yhteiskunnan ongelmiin.

Tietolaatikko

Leikkeet ovat otteita Nousevan auringon Kajo -ohjelman kolmannesta osasta

"Erikoisia metkuja, vähän liiankin erikoisia", toteaa Markus Kajo ensimmäisessä leikkeessä nattōsta (japaniksi 納豆), jota paikallinen liikennevalokäki hänen mukaansa mainostaa.

Nattō on käynyttä papulimaa, joka jakaa japanilaisten mielipiteet samalla tavalla kuin Aurajuusto suomalaiset, toiset himoitsevat ja toiset eivät voi sietää.

Kala kuuluu kiinteänä osana japanilaiseen ruokakulttuuriin. Kajo tutustuttaa katsojat maailman suurimpaan kalatoriin Tsukijiin (japaniksi 築地市場), jonka kautta kulkee päivittäin yli 2 000 tonnia erilaisia kalatuotteita.

"Täällä näkee sen, että mitä kaikkea ihme meriöttiäisiä voi kuvitella ruokalautaselle eteensä saavansa ja vielä enemmän semmoista, mitä ei edes voi kuvitella jossakin päin maailmaa syötävän, mutta syödään", toteaa Kajo kalatorista.

Viimeisessä leikkeessä Japanin parlamentin ylähuoneen jäsen Marutei Tsurunen kertoo Japanin suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista. Marutei Tsurunen (ent. Martti Turunen) on ensimmäinen länsimaalaissyntyinen jäsen Japanin parlamentin ylähuoneessa.

Teksti: Heidi Tetri

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto