Hyppää pääsisältöön

Minna - tyttö Kainuusta

Minna on yhdeksänvuotias tyttö, joka on asunut koko ikänsä pienessä kylässä Kainuun kyljessä. Täältä hän ei koskaan haluaisi muuttaa pois.

Tietolaatikko

Suomessa kaupungistuminen tapahtui länsimaisittain myöhään, mutta nopeasti. 1970-luvulla jo suurin osa väestöstä asui kaupungissa.

Uuskaupunkilaiset tarvitsivat tietenkin myös asuntoja, ja niin kaupunkien laitamille syntyi nopeasti toinen toisiaan muistuttavia lähiöitä.

Huoli maaseudun autioitumisesta oli suuri. Autioiden tilojen lisäksi puhuttiin paljon muun muassa jätehuollon, ilmansaasteiden ja työttömyyden kasvamisesta kaupungistumisen myötä.

Lastendraama "Minna - tyttö Kainuusta" on kokonaispituudeltaan 22 min. Tekijänoikeudellisista syistä sitä ei voida esittää kokonaan.

Kesäisenä päivänä Lauvuksen kylässä Minna käy linja-autolla Kuhmon torilla, poimii kukkia ja leikkii hevosen ja suomenpystykorvan kanssa voikukkaniityllä. Hevosen vetämillä kärryillä ajellaan ihailemaan aakean laakeaa kanuulaismaisemaa. Kesä maalla on kaunis, puhdas ja turvallisen verkkainen.

Kun koulu alkaa, kaikki oppilaat ovat samassa luokassa opettajan kanssa. Talvella luistelemaan pääsee omalle jäälle, kunhan isä on lapioinut lumet ensin pois.

Minna ei modernien huvitusten äärelle kaupunkiin tunnu kaipaavan. Hänestä maalla on mukavaa. Tytön tasapainoillessa rantahiekassa makaavien tukkien päällä hänen kerrotaan rakastavan tätä kaikkea:

"Se on lämpöä jota ei tiedosta: sen vain tuntee jossakin pehmeänä hyvänolon tunteena."

Herttaisen lastenelokuvan on ohjannut Ransu-koirallekin äänensä lainannut Pertti Nättilä.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto