Hyppää pääsisältöön

Kaurismäki-ilmiö

Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

Aki Kaurismäen (s. 1957) ja Mika Kaurismäen (s. 1955) urat elokuvien parissa alkoivat tiiviistä yhteistyöstä. Ensimmäinen elokuva oli tunnin mittainen Valehtelija (1981), joka oli Mikan päättötyö Munchenin elokuvakoulusta ja jossa Aki toimi käsikirjoittajana ja pääosan esittäjänä.

Kaurismäet perustivat ystäviensä kera elokuvatuotantoyhtiö Villealfan, jossa olivat mukana muun muassa näyttelijät Matti Pellonpää ja Kari Väänänen sekä kuvaaja Timo Salminen. Yhtiön ensimmäinen pitkä elokuva oli veljesten yhdessä ohjaama rock-dokumentti Saimaa-ilmiö (1981).

Tuotantopäällikko Jaakko Talaskivi kuvailee Kaurismäki-ilmiö -dokumentissa uudenlaista tapaa tehdä elokuvaa yhteistyönä "ilman byrokratiaa ja kravatteja" ja jota tekevät "elokuvakerhojen kasvatit rakkaudesta elokuvaan".

Kaurismäkien elokuvia ilmestyi 80-luvulla tiuhaan tahtiin ja vuosikymmenen lopulla Villealfa oli Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi suurin tuotantoyhtiö. Mika Kaurismäki ohjasi muun muassa Arvottomat (1982), Klaanin (1984) ja Rosson (1985), joita Aki oli käsikirjoittamassa. Akin ohjaajanuran ensimmäinen pitkä elokuva oli Rikos ja rangaistus (1983), jossa Mika oli tuottajana.

Kaurismäkien elokuvat ja niissä esiintyvät henkilöhahmot poikkesivat perinteisestä suomalaisesta elokuvasta. Elokuvissa näkyi Ranskalaisen uuden aallon vaikutukset sekä erottautuminen perinteisestä tavasta tehdä suomalaista elokuvaa. Kansainvälisyys näkyi niin elokuvien teemoissa kuin tuotantotavassa.

Juha Snåren ohjaamassa Kaurismäki-ilmiö -dokumentissa vuodelta 1986 pureudutaan Kaurismäkien tyyliin ja henkilöhahmoihin. Kokemuksiaan veljesten kanssa työskentelystä kertovat muun muassa Martti Syrjä, Mato Valtonen, Esko Nikkari ja Pirkko Hämäläinen. Sanansa sanovat myös veljekset itse.

Dokumentissa vieraillaan myös Varjoja paratiisissa -elokuvan kuvauksissa. Aki toteaa elokuvan kertovan vaihteeksi tavallisista ihmisistä ja olevan riisuttu "modernin elokuvan kliseistä". "Jos se on vielä jonkun mielestä liian vaikeaa niin sitten on paras siirtyä vallan sarjakuviin", Aki tokaisee. Elokuva toi Kaurismäelle Valtion elokuvapalkinnon ja kaksi Jussi-palkintoa.

Dokumentista on leikattu elokuvanäytteet pois tekijänoikeussyistä.

Tietolaatikko

Villealfa-nimi on viittaus Jean-Luc Godardin elokuvaan Alphaville. Mika Kaurismäen ensimmäisessä elokuvassa, nimeltään Valehtelija, Aki Kaurismäki näyttelee hahmoa, jonka nimi on Ville Alfa.
Villealfan toiminta hiljeni 1990-luvulla ja Kaurismäet alkoivat julkaista elokuvia omien tuotantoyhtiöidensä kautta, Aki Sputnikin ja Mika Marianna Filmssin.
Veljesten urat muodostuivat lopulta hyvin erilaisiksi. 1990-luvulla Aki Kaurismäki sai yhä enemmän kansainvälistä tunnustusta sekä kuvasi elokuvia ulkomailla.
Mika Kaurismäki on asunut Brasiliassa ja tehnyt mm. useita Brasilia-aiheisia elokuvia, kuten Suomessakin elokuvateattereissa nähdyt musiikkidokumentit Brasileirinho ja Moro No Brazil.

Lue lisää:

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki (1980-luku)

Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

"Sanat ovat ihmisten välisen kommunikaation turhaa pintakiiltoa" sanoo Kaurismäki. Niukkasanainen linja elokuvissa pätee myös Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ohjaajan julkiseen elämään. Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimitut haastattelut ovat minimalismin juhlaa.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki twistasi ja pokkasi Grand Prix'n Cannesin elokuvajuhlilla

Aki Kaurismäki teki suomalaista elokuvahistoriaa Cannesissa vuonna 2002 pokkaamalla Grand Prix -palkinnon elokuvastaan Mies vailla menneisyyttä.

Lue lisää:

Mika ja Aki Kaurismäki

"Arvottomien" Kaurismäet

Elokuvaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki paljastavat: "Arvottomien" tarina ei ole yksinkertainen, sillä mies ja nainen suutelevat siinä monesti.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?