Hyppää pääsisältöön

Kaurismäki-ilmiö

Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

Aki Kaurismäen (s. 1957) ja Mika Kaurismäen (s. 1955) urat elokuvien parissa alkoivat tiiviistä yhteistyöstä. Ensimmäinen elokuva oli tunnin mittainen Valehtelija (1981), joka oli Mikan päättötyö Munchenin elokuvakoulusta ja jossa Aki toimi käsikirjoittajana ja pääosan esittäjänä.

Kaurismäet perustivat ystäviensä kera elokuvatuotantoyhtiö Villealfan, jossa olivat mukana muun muassa näyttelijät Matti Pellonpää ja Kari Väänänen sekä kuvaaja Timo Salminen. Yhtiön ensimmäinen pitkä elokuva oli veljesten yhdessä ohjaama rock-dokumentti Saimaa-ilmiö (1981).

Tuotantopäällikko Jaakko Talaskivi kuvailee Kaurismäki-ilmiö -dokumentissa uudenlaista tapaa tehdä elokuvaa yhteistyönä "ilman byrokratiaa ja kravatteja" ja jota tekevät "elokuvakerhojen kasvatit rakkaudesta elokuvaan".

Kaurismäkien elokuvia ilmestyi 80-luvulla tiuhaan tahtiin ja vuosikymmenen lopulla Villealfa oli Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi suurin tuotantoyhtiö. Mika Kaurismäki ohjasi muun muassa Arvottomat (1982), Klaanin (1984) ja Rosson (1985), joita Aki oli käsikirjoittamassa. Akin ohjaajanuran ensimmäinen pitkä elokuva oli Rikos ja rangaistus (1983), jossa Mika oli tuottajana.

Kaurismäkien elokuvat ja niissä esiintyvät henkilöhahmot poikkesivat perinteisestä suomalaisesta elokuvasta. Elokuvissa näkyi Ranskalaisen uuden aallon vaikutukset sekä erottautuminen perinteisestä tavasta tehdä suomalaista elokuvaa. Kansainvälisyys näkyi niin elokuvien teemoissa kuin tuotantotavassa.

Juha Snåren ohjaamassa Kaurismäki-ilmiö -dokumentissa vuodelta 1986 pureudutaan Kaurismäkien tyyliin ja henkilöhahmoihin. Kokemuksiaan veljesten kanssa työskentelystä kertovat muun muassa Martti Syrjä, Mato Valtonen, Esko Nikkari ja Pirkko Hämäläinen. Sanansa sanovat myös veljekset itse.

Dokumentissa vieraillaan myös Varjoja paratiisissa -elokuvan kuvauksissa. Aki toteaa elokuvan kertovan vaihteeksi tavallisista ihmisistä ja olevan riisuttu "modernin elokuvan kliseistä". "Jos se on vielä jonkun mielestä liian vaikeaa niin sitten on paras siirtyä vallan sarjakuviin", Aki tokaisee. Elokuva toi Kaurismäelle Valtion elokuvapalkinnon ja kaksi Jussi-palkintoa.

Dokumentista on leikattu elokuvanäytteet pois tekijänoikeussyistä.

Tietolaatikko

Villealfa-nimi on viittaus Jean-Luc Godardin elokuvaan Alphaville. Mika Kaurismäen ensimmäisessä elokuvassa, nimeltään Valehtelija, Aki Kaurismäki näyttelee hahmoa, jonka nimi on Ville Alfa.
Villealfan toiminta hiljeni 1990-luvulla ja Kaurismäet alkoivat julkaista elokuvia omien tuotantoyhtiöidensä kautta, Aki Sputnikin ja Mika Marianna Filmssin.
Veljesten urat muodostuivat lopulta hyvin erilaisiksi. 1990-luvulla Aki Kaurismäki sai yhä enemmän kansainvälistä tunnustusta sekä kuvasi elokuvia ulkomailla.
Mika Kaurismäki on asunut Brasiliassa ja tehnyt mm. useita Brasilia-aiheisia elokuvia, kuten Suomessakin elokuvateattereissa nähdyt musiikkidokumentit Brasileirinho ja Moro No Brazil.

Lue lisää:

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki (1980-luku)

Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

"Sanat ovat ihmisten välisen kommunikaation turhaa pintakiiltoa" sanoo Kaurismäki. Niukkasanainen linja elokuvissa pätee myös Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ohjaajan julkiseen elämään. Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimitut haastattelut ovat minimalismin juhlaa.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki twistasi ja pokkasi Grand Prix'n Cannesin elokuvajuhlilla

Aki Kaurismäki teki suomalaista elokuvahistoriaa Cannesissa vuonna 2002 pokkaamalla Grand Prix -palkinnon elokuvastaan Mies vailla menneisyyttä.

Lue lisää:

Mika ja Aki Kaurismäki

"Arvottomien" Kaurismäet

Elokuvaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki paljastavat: "Arvottomien" tarina ei ole yksinkertainen, sillä mies ja nainen suutelevat siinä monesti.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto