Hyppää pääsisältöön

Kaurismäki-ilmiö

Julkaistu . Päivitetty

Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

Aki Kaurismäen (s. 1957) ja Mika Kaurismäen (s. 1955) urat elokuvien parissa alkoivat tiiviistä yhteistyöstä. Ensimmäinen elokuva oli tunnin mittainen Valehtelija (1981), joka oli Mikan päättötyö Munchenin elokuvakoulusta ja jossa Aki toimi käsikirjoittajana ja pääosan esittäjänä.

Kaurismäet perustivat ystäviensä kera elokuvatuotantoyhtiö Villealfan, jossa olivat mukana muun muassa näyttelijät Matti Pellonpää ja Kari Väänänen sekä kuvaaja Timo Salminen. Yhtiön ensimmäinen pitkä elokuva oli veljesten yhdessä ohjaama rock-dokumentti Saimaa-ilmiö (1981).

Tuotantopäällikko Jaakko Talaskivi kuvailee Kaurismäki-ilmiö -dokumentissa uudenlaista tapaa tehdä elokuvaa yhteistyönä "ilman byrokratiaa ja kravatteja" ja jota tekevät "elokuvakerhojen kasvatit rakkaudesta elokuvaan".

Kaurismäkien elokuvia ilmestyi 80-luvulla tiuhaan tahtiin ja vuosikymmenen lopulla Villealfa oli Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi suurin tuotantoyhtiö. Mika Kaurismäki ohjasi muun muassa Arvottomat (1982), Klaanin (1984) ja Rosson (1985), joita Aki oli käsikirjoittamassa. Akin ohjaajanuran ensimmäinen pitkä elokuva oli Rikos ja rangaistus (1983), jossa Mika oli tuottajana.

Kaurismäkien elokuvat ja niissä esiintyvät henkilöhahmot poikkesivat perinteisestä suomalaisesta elokuvasta. Elokuvissa näkyi Ranskalaisen uuden aallon vaikutukset sekä erottautuminen perinteisestä tavasta tehdä suomalaista elokuvaa. Kansainvälisyys näkyi niin elokuvien teemoissa kuin tuotantotavassa.

Juha Snåren ohjaamassa Kaurismäki-ilmiö -dokumentissa vuodelta 1986 pureudutaan Kaurismäkien tyyliin ja henkilöhahmoihin. Kokemuksiaan veljesten kanssa työskentelystä kertovat muun muassa Martti Syrjä, Mato Valtonen, Esko Nikkari ja Pirkko Hämäläinen. Sanansa sanovat myös veljekset itse.

Dokumentissa vieraillaan myös Varjoja paratiisissa -elokuvan kuvauksissa. Aki toteaa elokuvan kertovan vaihteeksi tavallisista ihmisistä ja olevan riisuttu "modernin elokuvan kliseistä". "Jos se on vielä jonkun mielestä liian vaikeaa niin sitten on paras siirtyä vallan sarjakuviin", Aki tokaisee. Elokuva toi Kaurismäelle Valtion elokuvapalkinnon ja kaksi Jussi-palkintoa.

Dokumentista on leikattu elokuvanäytteet pois tekijänoikeussyistä.

Tietolaatikko

Villealfa-nimi on viittaus Jean-Luc Godardin elokuvaan Alphaville. Mika Kaurismäen ensimmäisessä elokuvassa, nimeltään Valehtelija, Aki Kaurismäki näyttelee hahmoa, jonka nimi on Ville Alfa.
Villealfan toiminta hiljeni 1990-luvulla ja Kaurismäet alkoivat julkaista elokuvia omien tuotantoyhtiöidensä kautta, Aki Sputnikin ja Mika Marianna Filmssin.
Veljesten urat muodostuivat lopulta hyvin erilaisiksi. 1990-luvulla Aki Kaurismäki sai yhä enemmän kansainvälistä tunnustusta sekä kuvasi elokuvia ulkomailla.
Mika Kaurismäki on asunut Brasiliassa ja tehnyt mm. useita Brasilia-aiheisia elokuvia, kuten Suomessakin elokuvateattereissa nähdyt musiikkidokumentit Brasileirinho ja Moro No Brazil.

Lue lisää:

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki (1980-luku)

Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

"Sanat ovat ihmisten välisen kommunikaation turhaa pintakiiltoa" sanoo Kaurismäki. Niukkasanainen linja elokuvissa pätee myös Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ohjaajan julkiseen elämään. Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimitut haastattelut ovat minimalismin juhlaa.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki twistasi ja pokkasi Grand Prix'n Cannesin elokuvajuhlilla

Aki Kaurismäki teki suomalaista elokuvahistoriaa Cannesissa vuonna 2002 pokkaamalla Grand Prix -palkinnon elokuvastaan Mies vailla menneisyyttä.

Lue lisää:

Mika ja Aki Kaurismäki

"Arvottomien" Kaurismäet

Elokuvaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki paljastavat: "Arvottomien" tarina ei ole yksinkertainen, sillä mies ja nainen suutelevat siinä monesti.

Kommentit

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

    Kommentteja 4

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

    Kommentteja 1

Aiheeseen liittyvää

2011

  • Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki (1980-luku)

    Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

    Kaurismäen haastatteluja kolmelta vuosikymmeneltä.

    "Sanat ovat ihmisten välisen kommunikaation turhaa pintakiiltoa" sanoo Kaurismäki. Niukkasanainen linja elokuvissa pätee myös Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ohjaajan julkiseen elämään.

2010

  • Elokuvia yöttömässä yössä

    Sodankylän ensimmäisten elokuvajuhlien vieraiden matkassa.

    Pääsemme Sodankylän ensimmäisten elokuvajuhlien vieraiden matkassa viettämään yötöntä yötä Tankavaaran maisemiin.

2006

  • Mika ja Aki Kaurismäki

    "Arvottomien" Kaurismäet

    Kaurismäen veljekset valottavat elokuvanteon saloja.

    Elokuvaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki paljastavat: "Arvottomien" tarina ei ole yksinkertainen, sillä mies ja nainen suutelevat siinä monesti.

Relaterade artiklar

2018

2007

  • Jörn Donner med en cigarett i handen

    Om filmens framtid i Finland

    Filmens framtid i Finland

    Lönar det sig att producera film som ingen ser på? Och nu har ett nytt hot kommit in i bilden: hemvideoapparaterna. Bl.a. Jörn Donner och Åke Lindman får säga sitt.

  • Bild på Jörn Donner

    Sviker publiken finsk film?

    Finsk film faller inte Finländare i smaken

    1983 hade Aki Kaurismäkis film "Brott och straff" premiär. Dessutom visades flera andra finska filmer, men publiken svek än en gång de finska "kvalitetsfilmerna". Inte heller biografägarna vill visa finska filmer, förutom de som är producerade av Spede Pasanen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

    Kommentteja 4

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

    Kommentteja 1

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.