Heidi Sommar
Yle
Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.
Aki Kaurismäen (s. 1957) ja Mika Kaurismäen (s. 1955) urat elokuvien parissa alkoivat tiiviistä yhteistyöstä. Ensimmäinen elokuva oli tunnin mittainen Valehtelija (1981), joka oli Mikan päättötyö Münchenin elokuvakoulusta ja jossa Aki toimi käsikirjoittajana ja pääosan esittäjänä.
Kaurismäet perustivat ystäviensä kera elokuvatuotantoyhtiö Villealfan, jossa olivat mukana muun muassa näyttelijät Matti Pellonpää ja Kari Väänänen sekä kuvaaja Timo Salminen. Yhtiön ensimmäinen pitkä elokuva oli veljesten yhdessä ohjaama rock-dokumentti Saimaa-ilmiö (1981).
Tuotantopäällikko Jaakko Talaskivi kuvailee Kaurismäki-ilmiö -dokumentissa uudenlaista tapaa tehdä elokuvaa yhteistyönä "ilman byrokratiaa ja kravatteja" ja jota tekevät "elokuvakerhojen kasvatit rakkaudesta elokuvaan".
Kaurismäkien elokuvia ilmestyi 80-luvulla tiuhaan tahtiin ja vuosikymmenen lopulla Villealfa oli Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi suurin tuotantoyhtiö. Mika Kaurismäki ohjasi muun muassa Arvottomat (1982), Klaanin (1984) ja Rosson (1985), joita Aki oli käsikirjoittamassa. Akin ohjaajanuran ensimmäinen pitkä elokuva oli Rikos ja rangaistus (1983), jossa Mika oli tuottajana.
Kaurismäkien elokuvat ja niissä esiintyvät henkilöhahmot poikkesivat perinteisestä suomalaisesta elokuvasta. Elokuvissa näkyi ranskalaisen uuden aallon vaikutukset sekä erottautuminen perinteisestä tavasta tehdä suomalaista elokuvaa. Kansainvälisyys näkyi niin elokuvien teemoissa kuin tuotantotavassa.
Juha Snåren ohjaamassa Kaurismäki-ilmiö -dokumentissa vuodelta 1986 pureudutaan Kaurismäkien tyyliin ja henkilöhahmoihin. Kokemuksiaan veljesten kanssa työskentelystä kertovat muun muassa Martti Syrjä, Mato Valtonen, Esko Nikkari ja Pirkko Hämäläinen. Sanansa sanovat myös veljekset itse.
Dokumentissa vieraillaan myös Varjoja paratiisissa -elokuvan kuvauksissa. Aki toteaa elokuvan kertovan vaihteeksi tavallisista ihmisistä ja olevan riisuttu "modernin elokuvan kliseistä". "Jos se on vielä jonkun mielestä liian vaikeaa niin sitten on paras siirtyä vallan sarjakuviin", Aki tokaisee. Elokuva toi Kaurismäelle Valtion elokuvapalkinnon ja kaksi Jussi-palkintoa.
Dokumentista on leikattu elokuvanäytteet pois tekijänoikeussyistä. Villealfa-nimi on viittaus Jean-Luc Godardin elokuvaan Alphaville. Mika Kaurismäen ensimmäisessä elokuvassa, nimeltään Valehtelija, Aki Kaurismäki näyttelee hahmoa, jonka nimi on Ville Alfa.
Tietolaatikko
Villealfan toiminta hiljeni 1990-luvulla ja Kaurismäet alkoivat julkaista elokuvia omien tuotantoyhtiöidensä kautta, Aki Sputnikin ja Mika Marianna Filmssin.
Veljesten urat muodostuivat lopulta hyvin erilaisiksi. 1990-luvulla Aki Kaurismäki sai yhä enemmän kansainvälistä tunnustusta sekä kuvasi elokuvia ulkomailla.
Mika Kaurismäki on asunut Brasiliassa ja tehnyt mm. useita Brasilia-aiheisia elokuvia, kuten Suomessakin elokuvateattereissa nähdyt musiikkidokumentit Brasileirinho ja Moro No Brazil.
Lue lisää:
Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen
"Sanat ovat ihmisten välisen kommunikaation turhaa pintakiiltoa" sanoo Kaurismäki. Niukkasanainen linja elokuvissa pätee myös Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ohjaajan julkiseen elämään. Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimitut haastattelut ovat minimalismin juhlaa.
Lue lisää:
Aki Kaurismäki twistasi ja pokkasi Grand Prix'n Cannesin elokuvajuhlilla
Aki Kaurismäki teki suomalaista elokuvahistoriaa Cannesissa vuonna 2002 pokkaamalla Grand Prix -palkinnon elokuvastaan Mies vailla menneisyyttä.
Lue lisää:
"Arvottomien" Kaurismäet
Elokuvaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki paljastavat: "Arvottomien" tarina ei ole yksinkertainen, sillä mies ja nainen suutelevat siinä monesti.
