Hyppää pääsisältöön

Flow-festivaali on vapaa perinteiden taakasta

Helsingin Suvilahdessa järjestettävä Flow on taiteellisen johtajansa Tuomas Kallion mukaan tuuliviirin tavoin altis ihan kaikille ympäristön ärsykkeille. Perinteitä ei noudateta, koska niitä ei ole.

Flow-festivaali on kokonaisvaltainen kulttuurielämys, joka pyrkii olemaan erilainen joka vuosi. Tuoreen musiikin lisäksi panostetaan festivaalialueen viihtyvyyteen, tarjottavaan ruokaan ja markkinoinnin visuaalisuuteen.

Panostus taitaa kannattaa, sillä kävijämäärä on onnistuttu lähes tuplaamaan vuosittain. Aamu-tv:n haastattelussa Tuomas Kallio kertoo menestyksen johtuvan omaan itseensä ja ideaansa luottamisesta.

"Me uskomme, että on olemassa yhtenäinen joukko, jotka ajattelevat musiikista ja kulttuurista samalla tavalla", Kallio kertoo.

Hipsterifestariksi nimetyn tapahtuman yleisö on kuitenkin kriittistä. Trendejä ei seurata, vaan niitä halutaan luoda itse esittelemällä tuoreita, tämän hetken kiinnostavia artisteja ja puheenaiheita. Vuonna 2007 Flown lavalla nähtiin muun muassa yhdysvaltalainen sisarusduo Cocorosie, joka höystää soundiaan lasten eläinleluilla.

Vuonna 2010 taiteellinen johtaja oli tyytyväinen myytyjen lippujen määrään, ja kertoi, ettei sen suurempaan määrään edes pyritä. Hän korostaa, ettei esiintyjiä valita sen mukaan, kuka kasvattaisi eniten liikevoittoa.

"Erityisesti uuteen, pieneen musiikilliseen tekemiseen, kannattaa kiinnittää huomiota, sillä näin voi löytää jotakin mieleenpainuvaa ja erilaista", Kallio kertoo Aamu-tv:n Tomi Korhoselle.

Aivan ongelmitta eivät järjestelyt kuitenkaan sujuneet. Vuonna 2010 festivaali sai festaroitsijoiden puolelta kritiikkiä. Lippuja oli myyty yli 40 000, vaikka kolmihehtaarinen tehdasalue on suunniteltu ainoastaan 17 000 ihmiselle. Ahtauden lisäksi pettymystä aiheutti odotetun islantilaisen Jónsin keikan peruuntuminen, sillä tilalle ei onnistuttu löytämään korvaavaa artistia.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

Tietolaatikko

Ensimmäinen Flow-festivaali järjestettiin Helsingin makasiineilla yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa vuonna 2004

Seuraavana kahtena vuonna konsertteja järjestettiin ympäri kaupungin ravintoloita ja puistoja

Vuodesta 2007 lähtien festaroimaan on päässyt Suvilahden vanhalla teollisuusalueella

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto