Kurki, josta ei tullut lintua

Petteri-kurjesta kehittyi villin muuttolinnun sijaan kainuulaisen Vänskän perheen kotieläin ja perheenjäsen. Kurki, josta ei tullut lintua -luontodokumentissa (1981) tutustutaan tähän erityislaatuiseen kurkeen ja Vänskän perheeseen.

Kainuulaista Hetteensuon lintusuota puuhattiin 1970–1980-lukujen taitteessa kaatopaikaksi. Läheisen kylän asukkaita hanke tyrmistytti. Kosto Vänskä pelasti suolta kaivinkoneen tuholta kurjenmunan ja haudotutti sen kotonaan.

Kurki varttui Vuoreslahdella Vänskän perheen kotieläimeksi muiden joukossa. Koska muita malleja ei ollut, opetti Vänskä Petterille, millaisia taitoja kurjen olisi hyvä hallita. "No niin Petteri, lähdetään harjottelemaan, mikä lintu se sellanen on joka ei ilmassa pysy!"

Kun lentäminen alkoi sujua, oli Petterin aika oppia löytämään itse oma ruokansa. "Lentää sä osaat, ja tanssiakin mutta eihän sulle kukaan sinne suolle koiranmuonaa tuo." Ainakaan sammakot eivät Petterille kuitenkaan maistuneet.

Kurki tunnettiin hyvin kylälläkin. Kun vuoreslahtelaiset pitivät kaatopaikkahankkeen tiimoilta kyläkokouksen, asteli Petteri muiden perässä kokoussaliin.

Kyläläiset kantelivat hankkeesta presidentti Kekkoselle. Aktiivisuus kannatti: kaatopaikan sijasta Hetteensuo muutettiin luonnonsuojelualueeksi.

Kevään tullen kurjet palasivat siis tutulle lintusuolleen. Toiveena oli, että niiden parista myös Petteri löytäisi itselleen morsiamen. Mutta miten kävi?

Lue lisää:

Ennen eläinsuojelulain muutosta saattoi ketunpojastakin tulla lemmikki

Ennen eläinsuojelulain muutosta saattoi suomalaisissa kodeissa ja julkisilla paikoilla törmätä villieläimiin, joita ihmiset olivat ottaneet lemmikeikseen tai viihdyttämistarkoituksessa esittelivät tapahtumissa. Uutisjutussa nähdään ketunpoika kaupunkilaisen perheen kotona kerrostalossa.