Hyppää pääsisältöön

Kurki, josta ei tullut lintua

Koskettavan, elämäniloisen ja ajatuksia herättävän tositarinan päähenkilö on Petteri-kurki, josta villin muuttolinnun sijaan kehittyi kainuulaisen Vänskän perheen kotieläin ja perheenjäsen.

Kainuulaista Hetteensuon lintusuota puuhattiin 1970-1980-luvun taitteessa kaatopaikaksi. Läheisen kylän asukkaita hanke tyrmistytti. Kosto Vänskä pelasti suolta kaivinkoneen tuholta kurjenmunan ja haudotutti sen kotonaan.

Kurki varttui Vuoreslahdella Vänskän perheen kotieläimeksi muiden joukossa. Koska muita malleja ei ollut, opetti Vänskä Petterille, millaisia taitoja kurjen olisi hyvä hallita. "No niin Petteri, lähdetään harjottelemaan, mikä lintu se sellanen on joka ei ilmassa pysy!"

Kun lentäminen alkoi sujua, oli Petterin aika oppia löytämään itse oma ruokansa. "Lentää sä osaat, ja tanssiakin mutta eihän sulle kukaan sinne suolle koiranmuonaa tuo." Ainakaan sammakot eivät Petterille kuitenkaan maistuneet.

Kurki tunnettiin hyvin kylälläkin. Kun vuoreslahtelaiset pitivät kaatopaikkahankkeen tiimoilta kyläkokouksen, asteli Petteri muiden perässä kokoussaliin.

Kyläläiset kantelivat hankkeesta presidentti Kekkoselle. Aktiivisuus kannatti: kaatopaikan sijasta Hetteensuo muutettiin luonnonsuojelualueeksi.

Kevään tullen kurjet palasivat siis tutulle lintusuolleen. Toiveena oli, että niiden parista myös Petteri löytäisi itselleen morsiamen. Mutta miten kävi?

Lue lisää:

Ennen eläinsuojelulain muutosta saattoi ketunpojastakin tulla lemmikki

Ennen eläinsuojelulain muutosta saattoi ketunpojastakin tulla lemmikki

Ennen eläinsuojelulain muutosta saattoi suomalaisissa kodeissa ja julkisilla paikoilla törmätä villieläimiin, joita ihmiset olivat ottaneet lemmikeikseen tai viihdyttämistarkoituksessa esittelivät tapahtumissa. Uutisjutussa nähdään ketunpoika kaupunkilaisen perheen kotona kerrostalossa.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto