Hyppää pääsisältöön

Helsinki, tuo Pohjolan valkea kaupunki

Tervetuloa Helsinkiin! Yhteydet ovat hyvät vesitse, maitse tai ilmojen teitä. Talvella lumi korostaa rakennusten puhtaita muotoja, helteillä hehkuvat hiekkarannat. Vilkkaimpana elämä kiehuu kauppatorilla ja valtaväylillä liikenne on suurkaupunkiluokkaa.

Elokuva seuraa Helsingin vuodenkiertoa. Talvella hohtavaan vaippaan pukeutunut meri ympäröi Pohjolan valkeaa kaupunkia ja satamat pidetään auki sisulla. Varmin kevään merkki on jäiden lähtö Vantaanjoelta, jonka suulta alkaa myös Helsingin historia. Kun Helsingistä vuonna 1812 tehtiin pääkaupunki, se sai uudet arvokkaat kasvot. Engelin luoman empire-Helsingin sydän on Senaatintori ja Suurkirkko rakennusryhmän monumentaalinen keskus.

Vilkkaimpana Helsingin elämä kiehuu Kauppatorilla. Ostokset eivät ole aina pääasia vaan siellä on ihmisiä, elämää ja merkillistä nähtävää. Kesäisen matkailusesongin lisäksi vappu kutsuu Helsinkiin karnevaalihumuun ja keväinen riemu tarttuu kaikkiin.

Maaltatulija kohtaa kaupungin Rautatientorilla, jossa yhtyvät rautatie- ja linja-autoyhteydet. Hämeentiellä ja Siltasaarenkadulla liikenne on jo aivan suurkaupunkiluokkaa. Keskelle kulttuuri-Helsinkiä elokuviin, näyttelyihin, teatteriin ja konsertteihin tuo Mannerheimintie. Sen varrella ovat eduskuntatalomme, kansallismuseo, messuhalli ja olympiastadion. Ja pieni poikkema vie uudenaikaiselle sairaala-alueelle.

Helsingistä länteen johtaa kaunis siltojen tie. Arkkitehtimme ovat lähiöissä saaneet toteuttaa uudenaikaista asunto- ja aluesuunnittelua. Missä rantaa ei ole lähellä, on rakennettu kahluualtaita ja maauimaloita. Vilvoittautua voi myös hiekkarannalla ja Uimastadionilla, joka on lisäksi uintikilpailuiden näyttämö. Meren kaupungissa on nähty kansainvälisiä purjehduskilpailujakin ja onnellinen on se helsinkiläinen, joka voi oman kaupunkinsa rannasta lähteä sunnuntaipurjehdukselle.

Syksyn tullen koulut avaavat ovensa. Koululaispoliisit vahtivat toveriensa koulutietä, joka alkaa kansakoulusta, vie ammattikouluun tai oppikouluun ja sieltä kenties johonkin pääkaupungin korkeakouluun. Helsingissä monet opinahjot vaalivat tieteen ja taiteen perinteitä ja kasvattavat uusia kulttuurin viljelijöitä.

Talvella puhdas lumi korostaa rakennusten puhtaita muotoja ja luminen maisema muistuttaa siitä, miten lähellä luonto on sentään vielä helsinkiläistä. Heti kaupungin rajoilta alkavat metsät, jotka tarjoavat mainioita retkien ja hiihtomatkojen maastoja.

Joulun lähestyessä Aleksanterinkatu pukeutuu valoihin, väreihin ja säveliin, jotka johdattavat mielen jouluun ja jouluostoksiin. Niitä onkin tällä Helsingin vilkkaimmalla liikekadulla helppo suorittaa. Tarjontaa on yllin kyllin. Joulun kaunein perinne on käynti omaisten haudoilla.

Ja niin on taas yksi Helsingi vuosi päättynyt ja uusi alkaa. Mitä se tuokaan tullessaan? Yksi on kuitenkin varmaa: Helsinki, Suomen pääkaupunki, kasvaa ja kehittyy vuosi vuodelta.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä ja Fennada-Filmi

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.