Hyppää pääsisältöön

Juoksisinko lenkkitossuilla vai paljain jaloin?

Juoksisinko lenkkitossuilla vai paljain jaloin? Kuva: Stock.xchng

Jonkin aikaa lenkkeilyä harrastanut muistaa 80-luvun alun lenkkarimöykyt, jotka tukivat jalkaa niin paljon, että luonnollinen tuntuma maahan katosi. Tossujen erilaiset tukiominaisuudet olivat huipussaan. Tarkoitus oli tietysti hyvä - jalkojen suojaaminen rasitusvammoilta.

Liian tuetut tossut kääntyivät kuitenkin käyttäjäänsä vastaan. Jalat eivät saaneet tarpeeksi harjoitusta tuetuissa tossuissa ja niistä tuli entistä herkempiä rasitukselle. 

Lenkkareilla juostessa jalasta osuu ensin maahan kanta. Jos kenkä on vahvasti tuettu, kantaisku vaimentuu merkittävästi, eikä jalka pääse rullaamaan kohti päkiää. 


Paljasjalkajuoksu ei ole uusi juttu

Laatikkomallin lenkkareista on tultu pikku hiljaa kohti aina vain kevyempiä kenkämalleja, ja nyt ollaan saavutettu toinen ääripää. Juoksutrendien päivän sana on paljasjalkajuoksu. Barefootit eivät tue jalkaa lainkaan, vaan suojaavat jalkapohjia vain esimerkiksi teräviltä kiviltä tai oksilta.

Fivefingers

Professori Daniel Lieberman on yksi paljasjalkajuoksun puolestapuhujista.   

Perinteisillä lenkkitossuilla juostessa jalkapohjasta osuu ensin maahan kantapää ja vaikutus on sama kuin löisi vasaralla
- Perinteisillä lenkkitossuilla juostessa jalkapohjasta osuu ensin maahan kantapää ja vaikutus on sama kuin löisi vasaralla - liike-energia pysähtyy. Paljain jaloin juostessa jalasta osuu ensin maahan päkiä, ja se taas toimii kuin vieteri. Jalkaterän pienet lihakset vahvistuvat, ja ne taas auttavat jalkaholvia säilyttämään normaalin kaarensa.

Paljain jaloin juoksu ei ole mikään uusi asia. Afrikassa paljain jaloin on juostu kautta aikojen, ja etiopialainen Abebe Bikila jopa voitti Rooman olympiakisoissa vuonna 1960 maratonjuoksun paljasjaloin. 

Ihan kaikille paljain jaloin juoksu ei kuitenkaan sovi. Jos jaloissa on infektioita tai jalkapohjien tuntoaisti on puutteellinen, niin kannattaa käyttää lenkkitossuja. 


Barefoot, feelmax ja fivefingers
 

Juoksutossujen valmistajat ovat oivaltaneet keventyneen juoksubuumin. Tarjolla on ollut jo jonkin aikaa paljasjalka- eli barefoot- ja feelmax-kenkiä, jotka vain suojaavat jalkapohjaa. Tänä keväänä markkinoille on tullut fivefingers-tossuja, jotka ovat kuin sormikkaat jaloille. Tossujen tarkoitus on vapauttaa myös varpaat liikkumaan.

Fivefingers-tossun idea on oivaltava. Paljain jaloin juostessa nimittäin iso varvas työntää viimeisenä jalan irti maasta. Tätä työntöä ei pysty tekemään täydellisesti, jos varpaat ovat yhdessä.

Halusipa sitten kokeilla kevyempää tai tuetumpaa juoksua, ennen lenkkitossujen ostoa on hyvä miettiä, minkälainen juoksija on ja missä aikoo juosta. Vauhdikkaille lenkeille ja maastoon sopivat kevyet lenkkitossut, joiden pohjat taipuvat maaston mukaan. Maastossa kengän tulee lisäksi istua napakasti jalkaan ja suojata jalkaterää.

Pitkille lenkeille ja varsinkin kovilla alustoilla juostessa kannattaa harkita vaimennettuja lenkkitossuja. Monet urheiluliikkeet järjestävät askelklinikoita, joissa voi kartoittaa omien jalkojensa toiminnan ennen lenkkitossujen ostoa.

 


Kuinka aloitan paljasjalkajuoksun?  

1. Aloita rannalta
Etsi suhteellisen puhdas ranta, jossa ei ole rikottuja pulloja tai muuta roinaa. Kävele aluksi paljain jaloin ranta päästä päähän niin, että jalkapohjat tottuvat rantahiekkaan ja maastoon. 

2. Ota juoksuaskeleita
Ota aluksi muutamia keveitä juoksuaskelia. Tarkista, että jalkapohjastasi osuu maahan ensin päkiä. Jos askellus tuntuu vaikealta, kokeile päkiäaskellusta hidastetusti. 

3. Kokeile sammalpeitteisellä alustalla tai nurmella
Hiekan jälkeen etsi mukava sammalmatto tai nurmi. Monille tulee tässä vaiheessa lapsuus mieleen - ainakin niille, jotka ovat juosseet avojaloin maalla tai mökillä. Juoksentele nurmella, mutta ole tarkkana, että et astu terävien esineiden (tai koirankakan) päälle. Pitkä nurmi voi kätkeä yllätyksiä sisäänsä. 

4. Siirry metsään
Tässä vaiheessa jalkapohjien pitäisi olla jo hyvin parkkiintuneet. Paljain jaloin juoksu metsässä vaatii sekä vahvoja jalkapohjia että oikeaa rentoa askellusta. Metsässä juoksu kannattaa aloittaa mäntymetsän poluilla. Havunneulaset muodostavat polulle mukavan katteen ja näkyvyys maahankin on hyvä. Varo käpyjä.

5. Juokse kaupungissa
Asfaltti on kova alusta paljasjalkajuoksulle. Aloita kevyesti ja ole tarkka siitä, että juokset päkiä edellä. Kaupungin kaduilla voi olla niin paljon epäpuhtauksia, että kaupunkijuoksijan kannattaa harkita barefoot-tossujen hankintaa.


Suosittelemme:

Christopher McDougall: Syntynyt juoksemaan

Linkit:

Kommentit
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.