Hyppää pääsisältöön

Musiikkivaikuttaja Pirjo Bergström

Pirjo Bergström (1939-2011) teki mittavan uran laulajana, säveltäjän ja näyttelijänä. Laaja-alaisen musiikkivaikuttajan tärkein työpari oli hänen miehensä Matti Bergström (1938-1994).

Bergströmien varhaisimman yhteistyön tuloksia olivat mm. Hectorin kolmen ensimmäisen albumin sovitukset.

Erityisen lähellä heidän sydämiään olivat elokuva- ja teatterimusiikki. Yhdessä miehensä kanssa hän sävelsi musiikin moniin tv-dokumentteihin ja -sarjoihin.

Molemmat Bergströmit olivat mielellään mukana myös lastenkulttuurissa. Elävän arkiston otteissa näemme ensimmäisen osan heidän kotonaan kuvatusta sarjasta Pirjo ja Matti.

Fallesmannin Arvo ja minä -tv-sarjan musiikin Pirjo Bergström joutui miehensä kuoltua säveltämään loppuun yksin. Muista Bergströmin yksin säveltämistä teatterikappaleista mainittakoon Henrik Ibsenin Villisorsa sekä Elämän kevät -näytelmät 1990-luvun lopulta.

Pirjo Bergström tuli tutuksi myös näyttelijänä sekä laulaja-soittajana. Bergström oli vahva jazzmusiikin tulkki, joka keikkaili laulaen ja säestäen itseään flyygelillä. Muun muassa näytttelijä Marjorita Huldenin kanssa Bergström esitti kahden naisen musiikkiteatteria.

Suuri yleisö tunsi näyttävän ja huumorintajuisen Bergströmin tv-elokuvista sekä mm. viihdesarjasta Velipuolikuu.

Teksti: YLE Uutiset ja Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto