Hyppää pääsisältöön

Ruokavalio – nykyajan tärkein aate?

Yhä useampi meistä kiinnittää tarkasti huomiota syömiseen ja noudattaa jotain tiettyä ruokavaliota. Periaatteiden taustalla on esimerkiksi hyvinvoinnin tavoittelua ja ruuan tuotantoon liittyviä eettisiä valintoja. Ruokapöydissä saatetaan käydä kiivastakin suukopua erilaisten ruokaperiaatteiden paremmuudesta.

Mistä on kyse? Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa kokiksi opiskeleva Ville Elsinen näkee valintojen taustalla pohdinnat tulevaisuudesta.

− Kyllä siinä varmasti on taustalla huoli maapallon tulevaisuudesta. Sehän on ihan faktahomma, ettei maapallo kestä tämmöistä kulutusta, jota tällä hetkellä ihmiset harrastavat.

Myös ruoka- ja ravintolatutkijan mukaan ympäristökysymykset ja ruuan alkuperä halutaan nyt nostaa pöydälle.

YLE Akuutti− Ajatellaan, että meidän pöytään eivät isot elintarvikejätit tule. Uskotaan, että meidän läheltä tulevat tuotteet pitävät meidät kunnossa, jolloin aletaan vastustaa isoja brändejä, kuvailee yliopettaja, ruoka- ja ravintolatutkija Vesa A. Heikkinen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Terveyden tavoittelu on kuulunut syömiseen jo vanhastaan. Tosin nyt terveysperiaate on saattanut tutkijan mukaan hieman muuttaa painopistettä.

− Minusta tuntuu, että sieltä hyvin vanhasta terveyslähtöisyydestä ja ravitsemuslähtöisyydestä on hieman siirrytty tunteiden puolelle, jolloin ruualla näytetään ja osoitetaan tunteita ja omia yksilöllisiä valintoja, Heikkinen sanoo.

Kansa jakautuu ravintoasioissakin

Kaikilla yksilölliset valinnat eivät ole mahdollisia. Kun tarkastellaan syömistä laajemmin yhteiskunnassa, huomataan, että väki pirstoutuu. Köyhemmillä ei ole välttämättä edes varaa valita. Kansa jakautuu ravintoasioissa mitä erilaisimpiin ryhmiin, joiden ääripäät ovat kaukana toisistaan.

YLE Akuutti− Meillä on näiden ruokavalioidenkin kautta aikamoinen luokkayhteiskunta. Meillä on esimerkiksi gastrohifistelijät ja toisaalta sitten ihmisiä, joilla ruoka on aika lailla perustarpeen tyydyttämistä, jolloin ei välttämättä edes jakseta ajatella terveysvaikutuksia, pohtii teologian tohtori, sosiaalieetikko Liisa Björklund.

Toisten seistessä ruokajonossa, toiset valikoivat ruokansa entistä tarkemmin. Olemme ryhtyneet maitosotaan tai rasvasotaan. Kohisemme superfood-ilmiön koukeroista, kehittelemme kauneusruokia, hiillymme hiilareista, inttelemme luomusta – kirjo on loputon.

Ovatko ruokavaliot jo niin tärkeitä, että ne ovat ikään kuin nykyajan uskonto tai elämän tärkein aate?

− Ilman muuta kyseessä on aate hyvinvointikulttuuria ja terveyskulttuuria vaaliville. Se lähtee ruuan raaka-ainevalinnoista liikkeelle, sanoo Vesa A. Heikkinen.

− Syöminen on elämän perusosa ja perusedellytys, elämän leipäähän tarvitsevat kaikki. Jotenkin sen syömisen alueella eri aikakausina me ilmennämme käsitystä hyvästä elämästä. Nämä ovat meidän ajassamme sellaisia uusia puhtaus- tai rituaalisäännöksiä, jotka eivät liity uskonnolliseen pyhään, vaan meidän käsitykseemme tavoittelemisen arvoisesta elämästä, Liisa Björklund pohtii.

YLE Akuutti

Entä miksi meillä on niin kova tarve kiistellä erilaisista ruokavalioista ja olla oikeassa?

− Taustalla on markkinakilpailu. Se on myös ravitsemus- ja terveyslähtöisen, hyvin vahvan koululääketieteen vastustusta sekä ravitsemustieteen oppineiden vastustusta, sanoo Vesa A. Heikkinen.

− Meillä on vahva tarve selitellä meidän syömisiämme ja suupalojamme sekä perustella ja oikeuttaa niitä tutkitulla tiedolla, mutta myös sellaisella, mikä me on opittu mielikuvamarkkinoinnin kautta. Onkohan meillä kadonnut jollain tavalla suhde kohtuuteen? Me tavallaan täytämme kohtuuttomuuden tilaa sillä, että me haluamme tutkittua tietoa tai vakuutuksia joidenkin ruoka-aineiden erinomaisuudesta suhteessa toisiin, koska me emme enää osaa syödä kohtuullisesti, Liisa Björklund miettii.

Parhaimmillaan sopuisaa nautintoa

Syöminen voi olla myös yksi keino yrittää hallita elämää.

– Me yritämme hallita stressiä, ajankäyttöä ja tunteita, mutta meidän on ikään kuin helpompi fokusoida pohdinta ruokavalioon. Yritämmekö me ruokavalion valinnoilla saada meidän mahdollisesti kiireistä elämäämme haltuun, Liisa Björklund kysyy.

– Uskon, että suurin kapinanaihe onkin oman elämän monimutkaisuus, jolloin haetaan elämään yksinkertaisuutta simppeleillä, kiinnostavilla, uusilla, terveellisillä ja toivon mukaan yhteiskuntaa parantavilla vaihtoehdoilla, Vesa A. Heikkinen kuvaa.

Parhaimmillaan syöminen on sopuisaa yhdessäoloa ja mukavaa nautintoa. Koemmepa itsellemme hyväksi minkä ruokavalion tahansa, yksi asia on varma: jokaisella meistä on lempiruoka.

YLE Akuutti– Jos ihan lapsuudesta lähdetään, niin onhan se spagetti ja lihapullat tomaattikastikkeessa. Mutta olen ruvennut tekemään sen nykyään niin, että teen kasvispyörykät. Eihän se häviä lihalle ollenkaan, sanoo kokiksi opiskeleva Ville Elsinen.

Asiantuntijat:

  • Ville Elsinen, kokkiopiskelija, Oulun Aikuiskoulutuskeskus
  • Vesa A. Heikkinen, yliopettaja, ruoka- ja ravintolatutkija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Liisa Björklund, teologian tohtori, sosiaalieetikko

Toimittaja: Susanna Ekfors

Lisää ohjelmasta

Nainen ja mies seisovat selät vastakkain, taustalla mitta-asteikkoa symboloivaa grafiikkaa.
Nainen ja mies seisovat selät vastakkain, taustalla mitta-asteikkoa symboloivaa grafiikkaa. Kuva: Yle / Seera Rytkölä Akuutti,Pituuskasvu