Hyppää pääsisältöön

Bengtskärin majakka

Vuonna 1906 matalalle Bengtskärin kallioluodolle rakennettu majakka sijaitsee 15 meripeninkulmaa Hangosta länsilounaaseen. Nykyisin suosittu matkailukohde tuli aikoinaan tarpeeseen, sillä lähistölle oli moni laiva ajanut karille.

Tietolaatikko

Osia ohjelmasta on jouduttu leikkaamaan pois tekijänoikeudellisista syistä
Ohjelma tekstitetty suomeksi

Bengtskärin majakan korkeus on merenpinnasta mitattuna 52 metriä, jolla se on Pohjoismaiden korkein majakka. Majakka on Suomen eteläisin asuttu alue ja se sijaitsee n. 18 kilometrin päässä saaristokylä Rosalasta etelään.

Alun perin paikalle ehdotettiin valomajakkaa jo 1800-luvun lopulla, mutta lopulta rakennusprojekti aloitettiin vasta 1906, kun lähistöllä ajoi karille uusi höyrylaiva S/S Helsingfors kohtalokkain seurauksin. Majakka on rakennettu graniitista, joka on louhittu luodon kalliosta.

Sijainnistaan johtuen majakka joutui hyökkäyksen kohteeksi niin ensimmäisessä kuin toisessakin maailmansodassa. Sodan jälkeen majakassa aloitettiin korjaustyöt, jotka kestivät aina vuoteen 1950 asti, jolloin majakka otettiin uudelleen käyttöön.

Syksyllä 1968 majakka automatisoitiin ja se jäi asumattomaksi. Automatisoinnin jälkeen majakkaa koettelivat kosteus ja korroosio, mutta vielä suurempaa vahinkoa aiheuttivat ilkivallantekijät rikkomalla laseja ja sammuttamalla majakan kaasuliekin.

Vuonna 1983 majakkaa tarjottiin vuokralle, jotta ilkivallantekijät pysyisivät poissa. Se vuokrattiin Pro Bengtskär -nimiselle yhdistykselle, joka aloitti kunnostustyöt. Varojen loputtua työ kuitenkin jouduttiin keskeyttämään, jonka jälkeen Turun yliopisto jatkoi kunnostusta vuonna 1992. Majakka muutettiin museo- ja matkailukohteeksi ja työt saatiin valmiiksi vuonna 1995.

Nykyään majakassa toimii kaksi museota, vaihtuvia näyttelyitä, kappeli, majakkaposti, kahvila sekä majoitus- ja kokoustilat. Majakka on kesäisin auki turisteille.

Teksti: Heidi Tetri

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto