Hyppää pääsisältöön

Bengtskärin majakka

Vuonna 1906 matalalle Bengtskärin kallioluodolle rakennettu majakka sijaitsee 15 meripeninkulmaa Hangosta länsilounaaseen. Nykyisin suosittu matkailukohde tuli aikoinaan tarpeeseen, sillä lähistölle oli moni laiva ajanut karille.

Tietolaatikko

Osia ohjelmasta on jouduttu leikkaamaan pois tekijänoikeudellisista syistä
Ohjelma tekstitetty suomeksi

Bengtskärin majakan korkeus on merenpinnasta mitattuna 52 metriä, jolla se on Pohjoismaiden korkein majakka. Majakka on Suomen eteläisin asuttu alue ja se sijaitsee n. 18 kilometrin päässä saaristokylä Rosalasta etelään.

Alun perin paikalle ehdotettiin valomajakkaa jo 1800-luvun lopulla, mutta lopulta rakennusprojekti aloitettiin vasta 1906, kun lähistöllä ajoi karille uusi höyrylaiva S/S Helsingfors kohtalokkain seurauksin. Majakka on rakennettu graniitista, joka on louhittu luodon kalliosta.

Sijainnistaan johtuen majakka joutui hyökkäyksen kohteeksi niin ensimmäisessä kuin toisessakin maailmansodassa. Sodan jälkeen majakassa aloitettiin korjaustyöt, jotka kestivät aina vuoteen 1950 asti, jolloin majakka otettiin uudelleen käyttöön.

Syksyllä 1968 majakka automatisoitiin ja se jäi asumattomaksi. Automatisoinnin jälkeen majakkaa koettelivat kosteus ja korroosio, mutta vielä suurempaa vahinkoa aiheuttivat ilkivallantekijät rikkomalla laseja ja sammuttamalla majakan kaasuliekin.

Vuonna 1983 majakkaa tarjottiin vuokralle, jotta ilkivallantekijät pysyisivät poissa. Se vuokrattiin Pro Bengtskär -nimiselle yhdistykselle, joka aloitti kunnostustyöt. Varojen loputtua työ kuitenkin jouduttiin keskeyttämään, jonka jälkeen Turun yliopisto jatkoi kunnostusta vuonna 1992. Majakka muutettiin museo- ja matkailukohteeksi ja työt saatiin valmiiksi vuonna 1995.

Nykyään majakassa toimii kaksi museota, vaihtuvia näyttelyitä, kappeli, majakkaposti, kahvila sekä majoitus- ja kokoustilat. Majakka on kesäisin auki turisteille.

Teksti: Heidi Tetri

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto