Hyppää pääsisältöön

Minna Tervamäki - enemmän kuin ballerina

Kun Kansallisoopperan tähtitanssija Minna Tervamäki jää eläkkeelle, se ei suinkaan tarkoita lavan luovuttamista muille. Tanssiura jatkuu ainakin erilaisten tanssikoreografioiden muodossa.

Tietolaatikko

Minna Tervamäki on syntynyt kesäkuussa 1968. Baletista hän kiinnostui 8-vuotiaana äitinsä rohkaisemana.

Tervamäki sai kiinnityksen Suomen Kansallisbalettiin vuonna 1986. Hän on esiintynyt monissa suurissa rooleissa sekä Suomessa että ulkomailla ja tanssinut päärooleja Ruususesta ja Gisellesta Anna Kareninaan.

Tervamäki valittiin Suomen Kansallisoopperan tähtitanssijaksi elokuussa 2009.

Omissa koreografioissaan Tervamäki on saanut vaikutteita niin baletista, nykytanssista, flamencosta kuin uudesta sirkuksestakin.

"Jos toisilla on pöytälaatikkorunoja, niin mulla on pöytälaatikkokoreografioita", Tervamäki naurahtaa K-reppu -dokumentissa valmistautuessaan Kohti-koreografiansa ensi-iltaan, joka on saanut vaikutteita Tervamäen rakastamasta uudesta sirkuksesta.

Tanssia on rakastettava, sillä vapaa-aikaa on vähän. Balettitanssijan pitkä työpäivä alkaa aamuharjoituksella, jolloin lihakset lämmitellään päivän koitokseen. Balettitossuja vasaroidaan reippain ottein: tossujen kärki on puuta, jonka kopina lavalla ei saa kuulua. Ensimmäiseksi Tervamäki tarvitsee kuitenkin sen tärkeimmän, aamukahvin.

Kipu kuuluu tanssiin, ja sitä täytyy sietää. Gisellen vaativan roolin jälkeen jalat ovat kovilla. Tervamäkeä jännittää, pysyvätkö isovarpaan kynsien rippeet paikallaan ensi-iltaan asti. Tanssijan työvälinettä, omaa vartaloa, ei voi noin vain laittaa hyllylle odottamaan seuraavaa työpäivää.

"Ihan pienestä pitäen tähän kehoon on kohdistunut hirveä määrä vaatimuksia, sekä ulkoisia että sisäisiä. Kai mä oon silti ilmeisesti oikealla alalla, kun halua ja paloa löytyy edelleen!"

Elokuussa 2008 Suomen Kansallisbaletti sai uuden taiteellisen johtajan, tanskalaisen Kenneth Greven. Vuotta myöhemmin, tanssijoiden virkanimikkeiden uusinnan myötä, Tervamäki nimettiin tähtitanssijaksi. Keskeisissä tehtävissä tanssivat tanssijat saavat Greven mukaan muutoksen myötä ansaitsemansa tunnustuksen niin julkisuudessa kuin ammatillisestikin.

Kansallisbaletin eläkeikä on 44 vuotta. Arto Nybergille Tervamäki kertoo, ettei hän jännitä tulevia eläkepäiviä. Tanssin aika ei ole ohi vielä pitkään aikaan.

"Ikääntyä voi niin monella tavalla, henkisesti ja fyysisesti tai ihan vaan priorisoida asiat eri lailla erilaisissa elämäntilanteissa. Tanssiin mun ei ole koskaan tarvinnut hakea motivaatiota. Se vain on niin rakasta."

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto