Hyppää pääsisältöön

Minna Tervamäki - enemmän kuin ballerina

Kun Kansallisoopperan tähtitanssija Minna Tervamäki jää eläkkeelle, se ei suinkaan tarkoita lavan luovuttamista muille. Tanssiura jatkuu ainakin erilaisten tanssikoreografioiden muodossa.

Tietolaatikko

Minna Tervamäki on syntynyt kesäkuussa 1968. Baletista hän kiinnostui 8-vuotiaana äitinsä rohkaisemana.

Tervamäki sai kiinnityksen Suomen Kansallisbalettiin vuonna 1986. Hän on esiintynyt monissa suurissa rooleissa sekä Suomessa että ulkomailla ja tanssinut päärooleja Ruususesta ja Gisellesta Anna Kareninaan.

Tervamäki valittiin Suomen Kansallisoopperan tähtitanssijaksi elokuussa 2009.

Omissa koreografioissaan Tervamäki on saanut vaikutteita niin baletista, nykytanssista, flamencosta kuin uudesta sirkuksestakin.

"Jos toisilla on pöytälaatikkorunoja, niin mulla on pöytälaatikkokoreografioita", Tervamäki naurahtaa K-reppu -dokumentissa valmistautuessaan Kohti-koreografiansa ensi-iltaan, joka on saanut vaikutteita Tervamäen rakastamasta uudesta sirkuksesta.

Tanssia on rakastettava, sillä vapaa-aikaa on vähän. Balettitanssijan pitkä työpäivä alkaa aamuharjoituksella, jolloin lihakset lämmitellään päivän koitokseen. Balettitossuja vasaroidaan reippain ottein: tossujen kärki on puuta, jonka kopina lavalla ei saa kuulua. Ensimmäiseksi Tervamäki tarvitsee kuitenkin sen tärkeimmän, aamukahvin.

Kipu kuuluu tanssiin, ja sitä täytyy sietää. Gisellen vaativan roolin jälkeen jalat ovat kovilla. Tervamäkeä jännittää, pysyvätkö isovarpaan kynsien rippeet paikallaan ensi-iltaan asti. Tanssijan työvälinettä, omaa vartaloa, ei voi noin vain laittaa hyllylle odottamaan seuraavaa työpäivää.

"Ihan pienestä pitäen tähän kehoon on kohdistunut hirveä määrä vaatimuksia, sekä ulkoisia että sisäisiä. Kai mä oon silti ilmeisesti oikealla alalla, kun halua ja paloa löytyy edelleen!"

Elokuussa 2008 Suomen Kansallisbaletti sai uuden taiteellisen johtajan, tanskalaisen Kenneth Greven. Vuotta myöhemmin, tanssijoiden virkanimikkeiden uusinnan myötä, Tervamäki nimettiin tähtitanssijaksi. Keskeisissä tehtävissä tanssivat tanssijat saavat Greven mukaan muutoksen myötä ansaitsemansa tunnustuksen niin julkisuudessa kuin ammatillisestikin.

Kansallisbaletin eläkeikä on 44 vuotta. Arto Nybergille Tervamäki kertoo, ettei hän jännitä tulevia eläkepäiviä. Tanssin aika ei ole ohi vielä pitkään aikaan.

"Ikääntyä voi niin monella tavalla, henkisesti ja fyysisesti tai ihan vaan priorisoida asiat eri lailla erilaisissa elämäntilanteissa. Tanssiin mun ei ole koskaan tarvinnut hakea motivaatiota. Se vain on niin rakasta."

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto