Saksan hyökkäys itään alkaa 1941

Keväällä 1941 Saksan ”uusi järjestys” näytti päässeen voitolle Euroopassa. Tilanne oli kuitenkin muuttumassa. Pian alkaisi sota itärintamalla, ja Yhdysvallat tuki jo Britannian sotaponnistuksia.

Vappuna Neuvostoliitto eli vielä rauhan aikaa. Rudolf Hess lensi 10.5.1941 Skotlantiin. Saksassa fraktuura todettiin juutalaiseksi kirjasinlajiksi.

22. kesäkuuta 1941 Saksa toteutti viimein hyökkäyksensä Neuvostoliittoon. Muutaman päivän sisään sen aseveljiksi ilmoittautuivat Italia, Romania, Kroatia, Unkari, Albania, Vichyn Ranska ja Ranska. Yli 170 miljoonaa ihmistä oli nyt sodan piirissä.

Idänretkellään Saksa valloitti kuukaudessa 1,8 miljoonaa neliökilometriä maata, ja sen sodanjohto suunnitteli jo vanhan Venäjän jakoa. Heinäkuussa Neuvostoliitto oli kuilun partaalla, mutta kuormasi tehtaansa Uralin taakse, teki vahvoilla panssareillaan ja Katjusha-raketeillaan sinnikästä vastarintaa.

Toisella puolella maailmaa Japani kutsui aseisiin miljoona miestä ja miehitti Ranskan Kaukoidän siirtomaat.

Elokuussa 1941 USA aloittaa aseavun Saksaa vastaan puolustautuvalle Neuvostoliitolle. Saksalaisten ulottuvilla olleen Moskovan pelastaa Hitlerin kiire päästä ennen talvea Krimille. Yhdysvaltain ja Englannin johtajat antavat Atlantin julistuksen, jossa määritellään jo sodanjälkeisen maailman rakennusperiaatteita.

Syyskuussa 1941 Yhdysvaltain ja Saksan suhteita kiristävät välikohtaukset merillä. Saksalaiset etenevät Leningradin edustalle ja toimeenpanevat Babi Jarin joukkomurhan. Vapaan Ranskan hallitus syntyy virallisesti, ja Japanissa aletaan puhua sodasta USA:ta vastaan.

Teksti: Jukka Lindfors