Hyppää pääsisältöön

Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ei liiemmin julkisuudessa paistattele. Haastatteluja hän antaa harvakseltaan, ja kun antaa, on niissä tärkeät aiheet usein vitsailuun ja sarkasmiin kietoutuneena.

Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimituissa haastatteluissa Kaurismäki kertoo kulloinkin ajankohtaisena olevasta elokuvastaan ja sen herättämistä ajatuksista polveillen ihmisen arvokkuudesta aina taiteen turhuuteen. Muutamissa otteissa äänessä ovat myös elokuva-alan asiantuntijat sekä katsojat.

"Kun aletaan tekemään taidetta, kaikki on menetetty, elokuva on tarina eikä taide", totesi Kaurismäki Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 1990 kuvatussa haastattelussa. Omaperäinen tyyli ja tarinat ovat tehneet Kaurismäestä yhden arvostetuimmista suomalaisista elokuvantekijöistä.

Suhteestaan Suomeen Kaurismäki puhuu muun muassa Berliinin elokuvajuhlilla kuvatussa haastattelussa, jossa hän toteaa ettei ole koskaan halunnut kritisoida tavallisia suomalaisia. Kaurismäen mielestä Suomi on jakautunut kahtia, kansaan ja piittaamattomaan hallintoon, eikä hän kestä katsoa Suomen "loputonta rääkkäämistä ja tuhoamista".

Kaurismäen tavaramerkki on alusta asti ollut minimalistinen tyyli, jossa hiljaisuus kertoo sanoja enemmän. Hupielokuvien ja klassikkosovitusten jäätyä taakse ovat huumorin ja melankolian sävyttämät elokuvat käsitelleet yleensä tavallisia ihmisiä kovan yhteiskunnan armoilla. Yksi vahva teema on ollut ihmisen arvokkuus.

Kaurismäen puheenaiheissa, kuten elokuvissakin, on usein esillä moraalinen puhtaus, tavallisen ihmisen puolella oleminen, kriittinen suhde vallanpitäjiin sekä kaiken läpitunkeva melankolinen huumori, jota usein savukkeen ja viinilasin ääressä viljellään.

"Pojat kuvaavat sitä maailmaa, josta he ovat lähtöisin ja jonka he tuntevat", toteaa Mikko Niskanen terveisissään Aki Kaurismäelle. Molemmat nähtiin vieraina Elokuvakatsaus-ohjelmassa 1986, jossa esiteltiin Kaurismäen uutuus "Varjoja paratiisissa, sekä Niskasen "Elämän vonkamies".

Kaurismäki kertoo, miksi suomalaiset elokuvajuhlat kannattaa järjestää Lapissa.

Ennen Hamletin tv-esitystä lokakuussa 1989 nähtiin Aki Kaurismäen haastattelu, jossa käsiteltiin muun muassa Hamletin vähäisiä katsojamääriä Suomessa ja toisaalta ulkomaista menestystä.

Berliinin elokuvajuhlien tiimoilta 1990 tehdyssä haastattelussa Kaurismäki arvelee elokuviensa olevan suosittuja ulkomailla eksoottisuutensa takia, mutta Suomessa epäsuosiossa, koska "ne kuvaavat sitä todellisuutta, jota suomalaiset haluavat paeta".

Elokuva on käsityötä.

"Mun ois täytyny vaihtaa alaa ellen olisi tehnyt elokuvaa työttömyydestä", totesi Kaurismäki Kauas pilvet karkaavat -elokuvasta. Vuoden 2008 haastattelussa Kaurismäki puhuu eriarvoisuudesta ja lupaa palaavansa siihen teemaan. Kolme vuotta myöhemmin ensi-iltansa saanut elokuva Le Havre pureutuu aiheeseen pakolaispojan tarinan kautta.

"Kukaan ei vaivaudu edes tutustumaan tulevaan elämänkumppaniinsa ennenkuin se ehtii erota siitä", sanailee Kaurismäki Juha-elokuvaa koskevassa haastattelussa.

Kaurismäelle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi toukokuussa 2008. Perusteluissa todettiin Kaurismäen olevan harvoja suomalaisia taiteilijoita, jonka erityinen tyyli tunnetaan maailmanlaajuisesti. Radiohaastattelussa kuullaan ohjaajan mietteitä juuri ennen juhlatilaisuutta.

Tietolaatikko

Elokuvahistorioitsija Peter von Bagh jakaa Aki Kaurismäen elokuvat klassikkofilmatisointeihin, hupielokuviin ja työläiselokuviin. Kaurismäki itse sanoi 1990-luvulla antamassaan haastattelussa tekevänsä kahdenlaisia elokuvia, yhteiskuntakuvauksia ja "däigädäielokuvia". Hän kuvaili toisen edustavan vasenta ja toisen oikeaa aivolohkoaan.

Elokuviensa ohella Kaurismäki tunnetaan muun muassa Sodankylän elokuvajuhlista. Hän toimii myös ravintoloitsijana sekä klassikkoelokuvien maahantuojana.

Tasavallan presidentti myöntää taiteen akateemikon arvonimen taiteen keskustoimikunnan esityksestä erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle. Taiteen keskustoimikunta teki esityksen uuden akateemikon arvonimen myöntämisestä akateemikko Rauni Mollbergin kuoltua. Taiteen akateemikkoja sai olla samaan aikaan enintään kahdeksan, nykyään raja on 11.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki

Kaurismäki-ilmiö

Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

Lue lisää:

Mika ja Aki Kaurismäki

"Arvottomien" Kaurismäet

Elokuvaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki paljastavat: "Arvottomien" tarina ei ole yksinkertainen, sillä mies ja nainen suutelevat siinä monesti.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki twistasi ja pokkasi Grand Prix'n Cannesin elokuvajuhlilla

Aki Kaurismäki teki suomalaista elokuvahistoriaa Cannesissa vuonna 2002 pokkaamalla Grand Prix -palkinnon elokuvastaan Mies vailla menneisyyttä.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?