Hyppää pääsisältöön

Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ei liiemmin julkisuudessa paistattele. Haastatteluja hän antaa harvakseltaan, ja kun antaa, on niissä tärkeät aiheet usein vitsailuun ja sarkasmiin kietoutuneena.

Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimituissa haastatteluissa Kaurismäki kertoo kulloinkin ajankohtaisena olevasta elokuvastaan ja sen herättämistä ajatuksista polveillen ihmisen arvokkuudesta aina taiteen turhuuteen. Muutamissa otteissa äänessä ovat myös elokuva-alan asiantuntijat sekä katsojat.

"Kun aletaan tekemään taidetta, kaikki on menetetty, elokuva on tarina eikä taide", totesi Kaurismäki Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 1990 kuvatussa haastattelussa. Omaperäinen tyyli ja tarinat ovat tehneet Kaurismäestä yhden arvostetuimmista suomalaisista elokuvantekijöistä.

Suhteestaan Suomeen Kaurismäki puhuu muun muassa Berliinin elokuvajuhlilla kuvatussa haastattelussa, jossa hän toteaa ettei ole koskaan halunnut kritisoida tavallisia suomalaisia. Kaurismäen mielestä Suomi on jakautunut kahtia, kansaan ja piittaamattomaan hallintoon, eikä hän kestä katsoa Suomen "loputonta rääkkäämistä ja tuhoamista".

Kaurismäen tavaramerkki on alusta asti ollut minimalistinen tyyli, jossa hiljaisuus kertoo sanoja enemmän. Hupielokuvien ja klassikkosovitusten jäätyä taakse ovat huumorin ja melankolian sävyttämät elokuvat käsitelleet yleensä tavallisia ihmisiä kovan yhteiskunnan armoilla. Yksi vahva teema on ollut ihmisen arvokkuus.

Kaurismäen puheenaiheissa, kuten elokuvissakin, on usein esillä moraalinen puhtaus, tavallisen ihmisen puolella oleminen, kriittinen suhde vallanpitäjiin sekä kaiken läpitunkeva melankolinen huumori, jota usein savukkeen ja viinilasin ääressä viljellään.

"Pojat kuvaavat sitä maailmaa, josta he ovat lähtöisin ja jonka he tuntevat", toteaa Mikko Niskanen terveisissään Aki Kaurismäelle. Molemmat nähtiin vieraina Elokuvakatsaus-ohjelmassa 1986, jossa esiteltiin Kaurismäen uutuus "Varjoja paratiisissa, sekä Niskasen "Elämän vonkamies".

Kaurismäki kertoo, miksi suomalaiset elokuvajuhlat kannattaa järjestää Lapissa.

Ennen Hamletin tv-esitystä lokakuussa 1989 nähtiin Aki Kaurismäen haastattelu, jossa käsiteltiin muun muassa Hamletin vähäisiä katsojamääriä Suomessa ja toisaalta ulkomaista menestystä.

Berliinin elokuvajuhlien tiimoilta 1990 tehdyssä haastattelussa Kaurismäki arvelee elokuviensa olevan suosittuja ulkomailla eksoottisuutensa takia, mutta Suomessa epäsuosiossa, koska "ne kuvaavat sitä todellisuutta, jota suomalaiset haluavat paeta".

Elokuva on käsityötä.

"Mun ois täytyny vaihtaa alaa ellen olisi tehnyt elokuvaa työttömyydestä", totesi Kaurismäki Kauas pilvet karkaavat -elokuvasta. Vuoden 2008 haastattelussa Kaurismäki puhuu eriarvoisuudesta ja lupaa palaavansa siihen teemaan. Kolme vuotta myöhemmin ensi-iltansa saanut elokuva Le Havre pureutuu aiheeseen pakolaispojan tarinan kautta.

"Kukaan ei vaivaudu edes tutustumaan tulevaan elämänkumppaniinsa ennenkuin se ehtii erota siitä", sanailee Kaurismäki Juha-elokuvaa koskevassa haastattelussa.

Kaurismäelle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi toukokuussa 2008. Perusteluissa todettiin Kaurismäen olevan harvoja suomalaisia taiteilijoita, jonka erityinen tyyli tunnetaan maailmanlaajuisesti. Radiohaastattelussa kuullaan ohjaajan mietteitä juuri ennen juhlatilaisuutta.

Tietolaatikko

Elokuvahistorioitsija Peter von Bagh jakaa Aki Kaurismäen elokuvat klassikkofilmatisointeihin, hupielokuviin ja työläiselokuviin. Kaurismäki itse sanoi 1990-luvulla antamassaan haastattelussa tekevänsä kahdenlaisia elokuvia, yhteiskuntakuvauksia ja "däigädäielokuvia". Hän kuvaili toisen edustavan vasenta ja toisen oikeaa aivolohkoaan.

Elokuviensa ohella Kaurismäki tunnetaan muun muassa Sodankylän elokuvajuhlista. Hän toimii myös ravintoloitsijana sekä klassikkoelokuvien maahantuojana.

Tasavallan presidentti myöntää taiteen akateemikon arvonimen taiteen keskustoimikunnan esityksestä erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle. Taiteen keskustoimikunta teki esityksen uuden akateemikon arvonimen myöntämisestä akateemikko Rauni Mollbergin kuoltua. Taiteen akateemikkoja sai olla samaan aikaan enintään kahdeksan, nykyään raja on 11.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki

Kaurismäki-ilmiö

Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

Lue lisää:

Mika ja Aki Kaurismäki

"Arvottomien" Kaurismäet

Elokuvaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki paljastavat: "Arvottomien" tarina ei ole yksinkertainen, sillä mies ja nainen suutelevat siinä monesti.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki twistasi ja pokkasi Grand Prix'n Cannesin elokuvajuhlilla

Aki Kaurismäki teki suomalaista elokuvahistoriaa Cannesissa vuonna 2002 pokkaamalla Grand Prix -palkinnon elokuvastaan Mies vailla menneisyyttä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto