Hyppää pääsisältöön

Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ei liiemmin julkisuudessa paistattele. Haastatteluja hän antaa harvakseltaan, ja kun antaa, on niissä tärkeät aiheet usein vitsailuun ja sarkasmiin kietoutuneena.

Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimituissa haastatteluissa Kaurismäki kertoo kulloinkin ajankohtaisena olevasta elokuvastaan ja sen herättämistä ajatuksista polveillen ihmisen arvokkuudesta aina taiteen turhuuteen. Muutamissa otteissa äänessä ovat myös elokuva-alan asiantuntijat sekä katsojat.

"Kun aletaan tekemään taidetta, kaikki on menetetty, elokuva on tarina eikä taide", totesi Kaurismäki Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 1990 kuvatussa haastattelussa. Omaperäinen tyyli ja tarinat ovat tehneet Kaurismäestä yhden arvostetuimmista suomalaisista elokuvantekijöistä.

Suhteestaan Suomeen Kaurismäki puhuu muun muassa Berliinin elokuvajuhlilla kuvatussa haastattelussa, jossa hän toteaa ettei ole koskaan halunnut kritisoida tavallisia suomalaisia. Kaurismäen mielestä Suomi on jakautunut kahtia, kansaan ja piittaamattomaan hallintoon, eikä hän kestä katsoa Suomen "loputonta rääkkäämistä ja tuhoamista".

Kaurismäen tavaramerkki on alusta asti ollut minimalistinen tyyli, jossa hiljaisuus kertoo sanoja enemmän. Hupielokuvien ja klassikkosovitusten jäätyä taakse ovat huumorin ja melankolian sävyttämät elokuvat käsitelleet yleensä tavallisia ihmisiä kovan yhteiskunnan armoilla. Yksi vahva teema on ollut ihmisen arvokkuus.

Kaurismäen puheenaiheissa, kuten elokuvissakin, on usein esillä moraalinen puhtaus, tavallisen ihmisen puolella oleminen, kriittinen suhde vallanpitäjiin sekä kaiken läpitunkeva melankolinen huumori, jota usein savukkeen ja viinilasin ääressä viljellään.

"Pojat kuvaavat sitä maailmaa, josta he ovat lähtöisin ja jonka he tuntevat", toteaa Mikko Niskanen terveisissään Aki Kaurismäelle. Molemmat nähtiin vieraina Elokuvakatsaus-ohjelmassa 1986, jossa esiteltiin Kaurismäen uutuus "Varjoja paratiisissa, sekä Niskasen "Elämän vonkamies".

Kaurismäki kertoo, miksi suomalaiset elokuvajuhlat kannattaa järjestää Lapissa.

Ennen Hamletin tv-esitystä lokakuussa 1989 nähtiin Aki Kaurismäen haastattelu, jossa käsiteltiin muun muassa Hamletin vähäisiä katsojamääriä Suomessa ja toisaalta ulkomaista menestystä.

Berliinin elokuvajuhlien tiimoilta 1990 tehdyssä haastattelussa Kaurismäki arvelee elokuviensa olevan suosittuja ulkomailla eksoottisuutensa takia, mutta Suomessa epäsuosiossa, koska "ne kuvaavat sitä todellisuutta, jota suomalaiset haluavat paeta".

Elokuva on käsityötä.

"Mun ois täytyny vaihtaa alaa ellen olisi tehnyt elokuvaa työttömyydestä", totesi Kaurismäki Kauas pilvet karkaavat -elokuvasta. Vuoden 2008 haastattelussa Kaurismäki puhuu eriarvoisuudesta ja lupaa palaavansa siihen teemaan. Kolme vuotta myöhemmin ensi-iltansa saanut elokuva Le Havre pureutuu aiheeseen pakolaispojan tarinan kautta.

"Kukaan ei vaivaudu edes tutustumaan tulevaan elämänkumppaniinsa ennenkuin se ehtii erota siitä", sanailee Kaurismäki Juha-elokuvaa koskevassa haastattelussa.

Kaurismäelle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi toukokuussa 2008. Perusteluissa todettiin Kaurismäen olevan harvoja suomalaisia taiteilijoita, jonka erityinen tyyli tunnetaan maailmanlaajuisesti. Radiohaastattelussa kuullaan ohjaajan mietteitä juuri ennen juhlatilaisuutta.

Tietolaatikko

Elokuvahistorioitsija Peter von Bagh jakaa Aki Kaurismäen elokuvat klassikkofilmatisointeihin, hupielokuviin ja työläiselokuviin. Kaurismäki itse sanoi 1990-luvulla antamassaan haastattelussa tekevänsä kahdenlaisia elokuvia, yhteiskuntakuvauksia ja "däigädäielokuvia". Hän kuvaili toisen edustavan vasenta ja toisen oikeaa aivolohkoaan.

Elokuviensa ohella Kaurismäki tunnetaan muun muassa Sodankylän elokuvajuhlista. Hän toimii myös ravintoloitsijana sekä klassikkoelokuvien maahantuojana.

Tasavallan presidentti myöntää taiteen akateemikon arvonimen taiteen keskustoimikunnan esityksestä erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle. Taiteen keskustoimikunta teki esityksen uuden akateemikon arvonimen myöntämisestä akateemikko Rauni Mollbergin kuoltua. Taiteen akateemikkoja sai olla samaan aikaan enintään kahdeksan, nykyään raja on 11.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki

Kaurismäki-ilmiö

Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

Lue lisää:

Mika ja Aki Kaurismäki

"Arvottomien" Kaurismäet

Elokuvaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki paljastavat: "Arvottomien" tarina ei ole yksinkertainen, sillä mies ja nainen suutelevat siinä monesti.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki twistasi ja pokkasi Grand Prix'n Cannesin elokuvajuhlilla

Aki Kaurismäki teki suomalaista elokuvahistoriaa Cannesissa vuonna 2002 pokkaamalla Grand Prix -palkinnon elokuvastaan Mies vailla menneisyyttä.

Kommentit
  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.