Hyppää pääsisältöön

Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ei liiemmin julkisuudessa paistattele. Haastatteluja hän antaa harvakseltaan, ja kun antaa, on niissä tärkeät aiheet usein vitsailuun ja sarkasmiin kietoutuneena.

Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimituissa haastatteluissa Kaurismäki kertoo kulloinkin ajankohtaisena olevasta elokuvastaan ja sen herättämistä ajatuksista polveillen ihmisen arvokkuudesta aina taiteen turhuuteen. Muutamissa otteissa äänessä ovat myös elokuva-alan asiantuntijat sekä katsojat.

"Kun aletaan tekemään taidetta, kaikki on menetetty, elokuva on tarina eikä taide", totesi Kaurismäki Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 1990 kuvatussa haastattelussa. Omaperäinen tyyli ja tarinat ovat tehneet Kaurismäestä yhden arvostetuimmista suomalaisista elokuvantekijöistä.

Suhteestaan Suomeen Kaurismäki puhuu muun muassa Berliinin elokuvajuhlilla kuvatussa haastattelussa, jossa hän toteaa ettei ole koskaan halunnut kritisoida tavallisia suomalaisia. Kaurismäen mielestä Suomi on jakautunut kahtia, kansaan ja piittaamattomaan hallintoon, eikä hän kestä katsoa Suomen "loputonta rääkkäämistä ja tuhoamista".

Kaurismäen tavaramerkki on alusta asti ollut minimalistinen tyyli, jossa hiljaisuus kertoo sanoja enemmän. Hupielokuvien ja klassikkosovitusten jäätyä taakse ovat huumorin ja melankolian sävyttämät elokuvat käsitelleet yleensä tavallisia ihmisiä kovan yhteiskunnan armoilla. Yksi vahva teema on ollut ihmisen arvokkuus.

Kaurismäen puheenaiheissa, kuten elokuvissakin, on usein esillä moraalinen puhtaus, tavallisen ihmisen puolella oleminen, kriittinen suhde vallanpitäjiin sekä kaiken läpitunkeva melankolinen huumori, jota usein savukkeen ja viinilasin ääressä viljellään.

"Pojat kuvaavat sitä maailmaa, josta he ovat lähtöisin ja jonka he tuntevat", toteaa Mikko Niskanen terveisissään Aki Kaurismäelle. Molemmat nähtiin vieraina Elokuvakatsaus-ohjelmassa 1986, jossa esiteltiin Kaurismäen uutuus "Varjoja paratiisissa, sekä Niskasen "Elämän vonkamies".

Kaurismäki kertoo, miksi suomalaiset elokuvajuhlat kannattaa järjestää Lapissa.

Ennen Hamletin tv-esitystä lokakuussa 1989 nähtiin Aki Kaurismäen haastattelu, jossa käsiteltiin muun muassa Hamletin vähäisiä katsojamääriä Suomessa ja toisaalta ulkomaista menestystä.

Berliinin elokuvajuhlien tiimoilta 1990 tehdyssä haastattelussa Kaurismäki arvelee elokuviensa olevan suosittuja ulkomailla eksoottisuutensa takia, mutta Suomessa epäsuosiossa, koska "ne kuvaavat sitä todellisuutta, jota suomalaiset haluavat paeta".

Elokuva on käsityötä.

"Mun ois täytyny vaihtaa alaa ellen olisi tehnyt elokuvaa työttömyydestä", totesi Kaurismäki Kauas pilvet karkaavat -elokuvasta. Vuoden 2008 haastattelussa Kaurismäki puhuu eriarvoisuudesta ja lupaa palaavansa siihen teemaan. Kolme vuotta myöhemmin ensi-iltansa saanut elokuva Le Havre pureutuu aiheeseen pakolaispojan tarinan kautta.

"Kukaan ei vaivaudu edes tutustumaan tulevaan elämänkumppaniinsa ennenkuin se ehtii erota siitä", sanailee Kaurismäki Juha-elokuvaa koskevassa haastattelussa.

Kaurismäelle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi toukokuussa 2008. Perusteluissa todettiin Kaurismäen olevan harvoja suomalaisia taiteilijoita, jonka erityinen tyyli tunnetaan maailmanlaajuisesti. Radiohaastattelussa kuullaan ohjaajan mietteitä juuri ennen juhlatilaisuutta.

Tietolaatikko

Elokuvahistorioitsija Peter von Bagh jakaa Aki Kaurismäen elokuvat klassikkofilmatisointeihin, hupielokuviin ja työläiselokuviin. Kaurismäki itse sanoi 1990-luvulla antamassaan haastattelussa tekevänsä kahdenlaisia elokuvia, yhteiskuntakuvauksia ja "däigädäielokuvia". Hän kuvaili toisen edustavan vasenta ja toisen oikeaa aivolohkoaan.

Elokuviensa ohella Kaurismäki tunnetaan muun muassa Sodankylän elokuvajuhlista. Hän toimii myös ravintoloitsijana sekä klassikkoelokuvien maahantuojana.

Tasavallan presidentti myöntää taiteen akateemikon arvonimen taiteen keskustoimikunnan esityksestä erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle. Taiteen keskustoimikunta teki esityksen uuden akateemikon arvonimen myöntämisestä akateemikko Rauni Mollbergin kuoltua. Taiteen akateemikkoja sai olla samaan aikaan enintään kahdeksan, nykyään raja on 11.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki

Kaurismäki-ilmiö

Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

Lue lisää:

Mika ja Aki Kaurismäki

"Arvottomien" Kaurismäet

Elokuvaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki paljastavat: "Arvottomien" tarina ei ole yksinkertainen, sillä mies ja nainen suutelevat siinä monesti.

Lue lisää:

Aki Kaurismäki twistasi ja pokkasi Grand Prix'n Cannesin elokuvajuhlilla

Aki Kaurismäki teki suomalaista elokuvahistoriaa Cannesissa vuonna 2002 pokkaamalla Grand Prix -palkinnon elokuvastaan Mies vailla menneisyyttä.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.