Hyppää pääsisältöön

Söderskärin majakka

Pellingin saaristossa sijaitseva Söderskärin majakka sytytettin ensimmäisen kerran v. 1862. Nykyisin matkailukohteena toimiva majakka on yksityisomistuksessa.

Tietolaatikko

Osia ohjelmasta on jouduttu leikkaamaan pois tekijänoikeudellisista syistä
Ohjelma tekstitetty suomeksi

Venäjän vallan aikana vilkastunut meriliikenne vaati uutta valomajakkaa ulkosaaristoon. Niimpä Söderskärin majakka päätettiin rakentaa Mattlandetin saarelle aivan avomeren ääreen. Alustavat piirustukset majakasta teki Albert Edelfelt, jotka Ernst Lohrmann sitten lopullisesti valmisteli.

Pian majakan valmistuttua siinä huomattiin vakavia puutteita. Se huojui kovassa tuulessa, oli kallellaan ja keskeltä notkolla. Majakkaa vahvistettiin 1914-1917 ratakiskoilla, rautavanteilla ja betonista valmistetulla "rautakorsetilla".

Sodan aikana Söderskärin majakalla oli tärkeä tehtävä. Puhelinyhteys oli ratkaisevan tärkeä, kun saarella toimi pieni ilmatorjuntayksikkö sekä lennätin- ja puhelinkeskus. Saari säästyi hyökkäyksiltä ja säilyi asuttuna myös sodan aikana, vaikka majakka olikin pimeänä tuon ajan.

Vuonna 1957 majakka automatisoitiin ja neljä vuotta myöhemmin myös luotsiaseman toiminta lakkautettiin. Majakka sammui lopullisesti 1989. Tämän jälkeen ympäristöministeriö perusti tyhjilleen jääneisiin rakennuksiin riistantutkimusaseman, jonka toiminta lakkautettiin vuonna 2007.

Vuodesta 2003 alkaen majakka on ollut yksityisomistuksessa ja toimii nykyään matkailukohteena.

Teksti: Heidi Tetri

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto