Hyppää pääsisältöön

Anneli Sauli, maitotytöstä tähteyteen

Anneli Saulin tie vei teatterin tanssijasta jo parikymppisenä valkokankaille. Yleisö ihastui nuoreen kaunottareen, josta tuli hetkessä tähti Hilja maitotyttö -elokuvan myötä. Anneli Saulin (s 1932) esiintyjän ura alkoi Lahden kaupunginteatterista, jossa hän aloitti "tanssilikkana" 1950-luvun alussa. Elokuvaohjaaja- ja tuottaja Toivo Särkkä tapasi nuoren näyttelijänalun teatteripäivillä ja yhteistyö alkoi samantien. Ensimmäinen elokuvarooli oli Särkän tuottamassa elokuvassa Me tulemme taas.

Anneli Saulin läpimurtorooli oli pääosa elokuvassa Hilja Maitotyttö vuonna 1953. Kohutulla roolilla oli myös kääntöpuolensa, elokuvan eroottinen vire ja lyhyt alastonkohtaus leimasivat Saulin uraa pitkään.

Tähteydestään huolimatta Sauli halusi tehdä monenlaisia rooleja. Päätyönsä hän teki Joensuun kaupunginteatterin parissa, jonka riveissä hän näytteli yli parikymmentä vuotta. Televisiossa Sauli on nähty myös Käenpesä ja Hovimäki sarjoissa.

Sauli teki useita elokuvia Saksassa nimellä Ann Savo. Hollywoodiinkin nuorta kaunotarta houkuteltiin, mutta tie katkesi lopulta hänen lyhyyteensä, "onneksi", nauraa Anneli, joka jo silloin epäröi rapakon taa lähtöä.

Sauli on esiintynyt elokuvissa vielä 2000-luvullakin. Arto Nybergin ohjelmassa vieraillessaan hän kertoi uusimmasta roolistaan Saara Cantellin palkitussa Kohtaamisia-elokuvassa. Rankkaan rooliin eläytymisestä näyttelijätär toteaa että "elämä on valmistanut minut siihen".

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto