Hyppää pääsisältöön

Utön majakka

Utön majakka pitää ensimmäistä sijaa monessakin kategoriassa, se on Suomen ensimmäinen ja vanhin yhä toiminnassa oleva valomajakka, sekä ensimmäinen radiomajakka. Se sijaitsee Utön saarella, joka on Suomen eteläisin vakituisesti asuttu saari.

Utön saaren ensimmäinen majakkatorni rakennettiin 1753. Jo ennen tätä saarella oli 1200-luvulla ja 1500-luvulla tynnyrillä varustettu masto. Ruotsin kruunun määräyksestä saarella aloitettiin luotsitoiminta 1540-luvulla.

Suomen sodassa räjäytettiin ensimmäinen, vuonna 1753 valmistunut pyöreä majakka. Sen tilalle rakennettiin uusi nelikulmainen kivimuurausmajakka, joka valmistui 1814. Tämä runko toimii yhä nykyisen majakan runkona. Vuonna 1906 majakan kiinteä valo vaihdettiin vilkkuvaksi, koska se oli liian hankalasti havaittava.

Majakan viimeinen majakkamestari Gunnar Andersson jäi eläkkeelle vuonna 1996, kun majakan otti hoitoonsa sivutoiminen loistonhoitaja. Samalla valotehoa alennettiin, sillä ammattimerenkulku ei tarvinnut valomajakkaa enää.

Majakassa sijaitsee myös kirkko, jonka sisustus on ajalta ennen vuotta 1841. Virallisesti pappi vieraili Utössä vain kaksi kertaa vuodessa, mutta sunnuntaisin oli tapana, että saaren vanhimmat miehet pitivät iltahartauden postillaa lukien.

Teksti: Heidi Tetri

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto