Hyppää pääsisältöön

Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.

Radioselostaja Tauno Lautamatin runollisen määritelmän mukaan "Vienan laulaja- ja tietäjäkansan edustajat" olivat kokoontuneet Kalevalan laulumaille.

Seudun aikuiset miehet oli evakuoitu tai otettu puna-armeijaan, joten kokouksessa oli paikalla lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia. Mukana oli myös suomalaisia joukkoja ja III armeijakunnan komentaja kenraali Hjalmar Siilasvuo.

Tapahtuman keskeiset esiintyjät olivat enimmäkseen opettajia. Avajaispuheen pitäneen Vasili Keynäsin ohella ammattikuntaa edusti Mikko Karvonen, joka tunnettiin myös kirjailija Onttoni Miihkalina.

Karvonen, joka kokouksessa vaati pesäeroa "Venäjän aasialaisista laumoista", toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon varakomentajan adjutanttina. Tilaisuutta olivat aktiivisesti puuhaamassa myös muut miehityshallinnon virkailijat, kuten Akateemisen Karjala-Seuran ex-puheenjohtaja Vilho Helanen ja seuran varapuheenjohtaja Reino Castrén.

Vienan ja Aunuksen liittäminen Suomeen oli AKS:n ja äärioikeistolaisen Isänmaallisen Kansanliikkeen vanha tavoite. Uutta pontta sille oli antanut marsalkka Mannerheimin heinäkuussa 1941 antama päiväkäsky, jossa tavoitteeksi asetettiin Itä-Karjalan vapauttaminen. Rintamamiesten keskuudessa ja kotirintamalla heimoaate ei sen sijaan ollut kovinkaan suosittu.

Kun Valtion tiedotuslaitoksen sotatiedotusosasto sai tarkastettavakseen Vuokkiniemen kokouksesta tehdyn radioselostuksen, se piti asiaa samanlaisena propagandatemppuna kuin venäläisten järjestämiä vastaavia tilaisuuksia.

Heimoaktivistien perustama Karjalan vapausliike, jonka nimissä kokous kutsuttiin koolle, oli VTL:lle tuntematon. Laitoksen saamien tietojen mukaan paikalle eksynyt lehtimiesretkikunta oli käännytetty pois. Sille oli kerrottu, ettei mitään oikeaa kansalaiskokousta edes ollut meneillään.

Sotatiedotusosasto kieltäytyikin aluksi lähettämästä ohjelmaa. Se ajettiin kuitenkin ulos ylempää tulleen käskyn nojalla, mutta sijoitettiin erilleen puolustusvoimien lähetyksistä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto