Hyppää pääsisältöön

Huippumatemaatikko ylisti Göringiä radiossa 1940

Samaan aikaan kun Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö tiivistyi välirauhan aikana, professori Rolf Nevanlinna esitteli radioesitelmässään natsi-Saksan valtakunnanmarsalkan sankarillisena valtiomiehenä.

Tietolaatikko

Hermann Göring antoi perustaa ensimmäiset keskitysleirit hallituksen vastustajia varten. Myös Gestapo perustettiin hänen aloitteestaan. Göringin epäonnistuminen Iso-Britannian vastaisessa taistelussa käänsi hänen uransa laskuun.
Vuonna 1941 Göring määräsi laadittavaksi suunnitelman juutalaiskysymyksen "lopulliseksi ratkaisemiseksi". Nürnbergin oikeudenkäynnissä 1946 hän sai kuolemantuomion, mutta riisti itseltään hengen ennen sen täytäntöönpanoa.
Professori Rolf Nevanlinna (1895-1980) nimitettiin Helsingin yliopiston rehtorina vuonna 1941, mutta joutui sotien jälkeen eroamaan virastaan.
Nevanlinnan 26.09.1940 pitämän alkuperäisen Göring-esitelmän äänite ei ole tallella. Aarre Nyman luki sen tekstin nauhalle uudelleen vuonna 2000.

Saksalaismielisyydestään tunnettu Nevanlinna luonnehti esitelmässään Göringiä "Saksan kansan johtajan uskollisimmaksi taistelu- ja työtoveriksi", joka on Hitlerin rinnalla "toteuttanut uuden Saksan nousua".

Göring toimi ensimmäisen maailmansodan aikana taistelulentäjänä. Hän liittyi jo varhain Hitlerin kansallissosialisteihin, joiden taholta kajahti "sankaruuden ääni keskellä tasapäistä latteutta".

Göringin ensimmäinen tehtävä oli perustaa puolisotilaalliset SA-joukot. Natsien noustua valtaan hän loi Saksan ilmavoimat uudelleen. Göring toimi myös Saksan talouden ensimmäisen nelivuotissuunnitelman valvojana ja johti alussa taistelua Iso-Britanniaa vastaan.

Göring-esitelmä kuultiin sarjassa Itämeren piirin valtiomiehiä. Keväällä 1941 sarjassa Viikon kirja kuultiin esittely Adolf Hitlerin teoksesta Taisteluni.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto