Hyppää pääsisältöön

Huippumatemaatikko ylisti Göringiä radiossa 1940

Samaan aikaan kun Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö tiivistyi välirauhan aikana, professori Rolf Nevanlinna esitteli radioesitelmässään natsi-Saksan valtakunnanmarsalkan sankarillisena valtiomiehenä.

Tietolaatikko

Hermann Göring antoi perustaa ensimmäiset keskitysleirit hallituksen vastustajia varten. Myös Gestapo perustettiin hänen aloitteestaan. Göringin epäonnistuminen Iso-Britannian vastaisessa taistelussa käänsi hänen uransa laskuun.
Vuonna 1941 Göring määräsi laadittavaksi suunnitelman juutalaiskysymyksen "lopulliseksi ratkaisemiseksi". Nürnbergin oikeudenkäynnissä 1946 hän sai kuolemantuomion, mutta riisti itseltään hengen ennen sen täytäntöönpanoa.
Professori Rolf Nevanlinna (1895-1980) nimitettiin Helsingin yliopiston rehtorina vuonna 1941, mutta joutui sotien jälkeen eroamaan virastaan.
Nevanlinnan 26.09.1940 pitämän alkuperäisen Göring-esitelmän äänite ei ole tallella. Aarre Nyman luki sen tekstin nauhalle uudelleen vuonna 2000.

Saksalaismielisyydestään tunnettu Nevanlinna luonnehti esitelmässään Göringiä "Saksan kansan johtajan uskollisimmaksi taistelu- ja työtoveriksi", joka on Hitlerin rinnalla "toteuttanut uuden Saksan nousua".

Göring toimi ensimmäisen maailmansodan aikana taistelulentäjänä. Hän liittyi jo varhain Hitlerin kansallissosialisteihin, joiden taholta kajahti "sankaruuden ääni keskellä tasapäistä latteutta".

Göringin ensimmäinen tehtävä oli perustaa puolisotilaalliset SA-joukot. Natsien noustua valtaan hän loi Saksan ilmavoimat uudelleen. Göring toimi myös Saksan talouden ensimmäisen nelivuotissuunnitelman valvojana ja johti alussa taistelua Iso-Britanniaa vastaan.

Göring-esitelmä kuultiin sarjassa Itämeren piirin valtiomiehiä. Keväällä 1941 sarjassa Viikon kirja kuultiin esittely Adolf Hitlerin teoksesta Taisteluni.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto