Hyppää pääsisältöön

Anu Pentik halusi leikkiä nahalla ja muovata savea

Anu ja Topi Pentikäinen perustivat maailman pohjoisimman keramiikkatehtaan Posiolle 1971. Tyttö, jolla ei pienenä ollut aikaa leikkiä, pääsi korvaamaan tätä patoutumaa työssään.

Keramiikkatehdas lähti alkuun Anun tekemien kynttilänjalkojen vauhdissa. Niistä tuli hittituote, ja koko kapasiteetti myytiin alkuunsa.

Anu kertoo vuonna 1974 kuvatussa filmissä, kuinka hän löysi Posiolta sen ilmapiirin, jota oli turhaan etsinyt muualta. Hän löysi ihmiset, joiden kanssa hän halusi tehdä työtä.

2000-luvulla Pentikin myymälöitä on Pohjoismaissa yhteensä noin 80 kappaletta. Yritys valittiin vuonna 2009 Suomen parhaaksi perheyritykseksi.

Nopea kasvu pelotti Anu Pentikiä jo vuonna 1974. "Kasvun täytyy lähteä ihmisistä, ihmisten kasvamisesta, tässä tapauksessa minusta. Täytyy revetä joka vuosi, joka kuukausi, revetä kaikilla sektoreilla - ei ainoastaan luovuudessa vaan ihmisenä. Alussahan kukaan ei itseään tunne enkä olisi uskaltanut lähteä tähän ellei olisi voinut edetä näin ikäänkuin pala palalta, päivä päivältä, uskoen itseensä ja muihin."

Yrityksen laajetessa sen vetäjäksi ryhtyi aviomies Topi Pentikäinen, joka perheyrityksen tähden luopui paikallisen keskikoulun rehtorin virasta. "En halunnut avioeroa", kuuluu yksinkertainen selitys.

Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto