Hyppää pääsisältöön

Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941

Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen 25.6.1941 Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.

Oheinen ohjelma on äänitetty muutamia päiviä pommituksen jälkeen. Yleisradion selostaja on kauniina kesäpäivänä seuraamassa, miten ilmatorjuntajoukot ovat varautuneet ottamaan vastaan "vihollisen korppikotkia".

Maa oli nyt julistettu sotatilaan, ja uutta sotaa pidettiin julkisuudessa puolustussotana, vaikka Suomi olikin jo välirauhan aikana valmistautunut Saksan rinnalla tapahtuvaan hyökkäykseen.

Ilmatorjuntapatterin päällikkö kapteeni Ranta kertoo selostajalle heränneensä vartiomiehen kolkutukseen aikaisin keskiviikkoaamuna 25.6.1941. Mäelle ehdittyä tähystäjät ilmoittivat kuulevansa pommikoneiden surinaa, ja mittarit löysivätkin tutun maalin.

Pian vihollisen muodostelma oli näkyvissä ja torjuntatuli alkoi. Valtaisa melu keskeytti patterin toiminnan hetkeksi, kun ensimmäinen kone saatiin pudotetuksi maahan.

Artikkelin toinen äänidokumentti on äänitetty Yleisradion pihalla 25.8.1942 klo 02.00 yöllä. Äänitteellä kuullaan sireenihälytys ilmavaarasta, putoavien pommien ja ilmatorjuntatykin ääniä ja viimein vaara ohi -merkki.

Tietolaatikko

Hitlerin sotasuunnitelmat Neuvostoliittoa vastaan olivat suomalaisten tiedossa, ja monien tutkijoiden mukaan Suomi sitoutui välirauhan aikana aktiivisesti Saksan hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomessa tunnettiin epäluuloa ja pelkoa Neuvostoliiton aikeita kohtaan ja haluttiin saada hyvitys talvisodan katkerasta rauhasta. Suomalaiset eivät kuitenkaan halunneet esiintyä hyökkäävänä osapuolena. Hallitus kokikin kiusalliseksi Saksan sodanjohdon julistuksen, jonka mukaan Suomi taistelee liitossa Saksan rinnalla. Neuvostoliitto katsoi Saksan ilmoituksen perusteella, että suomalaiset ovat lähteneet uuteen sotaan. Se aloitti 25.6.1941 asutuskeskusten pommitukset, mikä antoi Suomelle tilaisuuden todeta käyvänsä puolustussotaa.

Artikkelin yleislähteinä on käytetty mm. teoksia Jatkosodan pikkujättiläinen (WSOY 2005) ja Suomen historian pikkujättiläinen (WSOY 2003).

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto