Hyppää pääsisältöön

Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941

Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen 25.6.1941 Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.

Oheinen ohjelma on äänitetty muutamia päiviä pommituksen jälkeen. Yleisradion selostaja on kauniina kesäpäivänä seuraamassa, miten ilmatorjuntajoukot ovat varautuneet ottamaan vastaan "vihollisen korppikotkia".

Maa oli nyt julistettu sotatilaan, ja uutta sotaa pidettiin julkisuudessa puolustussotana, vaikka Suomi olikin jo välirauhan aikana valmistautunut Saksan rinnalla tapahtuvaan hyökkäykseen.

Ilmatorjuntapatterin päällikkö kapteeni Ranta kertoo selostajalle heränneensä vartiomiehen kolkutukseen aikaisin keskiviikkoaamuna 25.6.1941. Mäelle ehdittyä tähystäjät ilmoittivat kuulevansa pommikoneiden surinaa, ja mittarit löysivätkin tutun maalin.

Pian vihollisen muodostelma oli näkyvissä ja torjuntatuli alkoi. Valtaisa melu keskeytti patterin toiminnan hetkeksi, kun ensimmäinen kone saatiin pudotetuksi maahan.

Artikkelin toinen äänidokumentti on äänitetty Yleisradion pihalla 25.8.1942 klo 02.00 yöllä. Äänitteellä kuullaan sireenihälytys ilmavaarasta, putoavien pommien ja ilmatorjuntatykin ääniä ja viimein vaara ohi -merkki.

Tietolaatikko

Hitlerin sotasuunnitelmat Neuvostoliittoa vastaan olivat suomalaisten tiedossa, ja monien tutkijoiden mukaan Suomi sitoutui välirauhan aikana aktiivisesti Saksan hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomessa tunnettiin epäluuloa ja pelkoa Neuvostoliiton aikeita kohtaan ja haluttiin saada hyvitys talvisodan katkerasta rauhasta. Suomalaiset eivät kuitenkaan halunneet esiintyä hyökkäävänä osapuolena. Hallitus kokikin kiusalliseksi Saksan sodanjohdon julistuksen, jonka mukaan Suomi taistelee liitossa Saksan rinnalla. Neuvostoliitto katsoi Saksan ilmoituksen perusteella, että suomalaiset ovat lähteneet uuteen sotaan. Se aloitti 25.6.1941 asutuskeskusten pommitukset, mikä antoi Suomelle tilaisuuden todeta käyvänsä puolustussotaa.

Artikkelin yleislähteinä on käytetty mm. teoksia Jatkosodan pikkujättiläinen (WSOY 2005) ja Suomen historian pikkujättiläinen (WSOY 2003).

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.