Hyppää pääsisältöön

Alvar Aallon uppoava vene

Vaikka Alvar Aalto arkkitehtina ja muotoilijana ylsikin huipulle, vedenpitävän veneen suunnittelijaksi hänestä ei ollut. Se kävi ilmi Säynätsalossa.

Pieni keskisuomalainen kunta päätti 1950-luvun alussa tilata kunnantalonsa Aallolta. Suureellisen hankkeen ansiosta säynätsalolaiset oppivat tuolloin tuntemaan hieman epävirallisemman Aallon.

Yksi Aallon kanssa läheisissä tekemisissä ollut on talonmies Eemil Poutiainen. Vaikka tapahtumista on jo aikaa, kuultaa hänen äänestään edelleen ihmetys siitä, että Aalto sittenkin oli "kansanmies". "Helsingin titteleitä en kuljeta mukana", oli Aallolla ollut tapana sanoa.

Kunnantalohankkeen lisäksi säynätsalolaiset saivat seurata Aallon toiseen avioliittoon johtanutta romanssia arkkitehti Elissa Mäkiniemen kanssa sekä Aaltojen huvilan, Koetalon syntymistä Muuratsaloon vuonna 1954.

Koska saaressa sijaitsevaan Koetaloon ei ollut tietä, suunnitteli Aalto itse veneen, jolla päästä huvilalle. Nimeksi alus sai "Nemo propheta in patria" (Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan), tuttavallisesti "Nemo". Nimen on tulkittu viittaavan väheksyntään, jota Aalto koki saaneensa osakseen kotimaassaan.

Veneen valmistajat muistelevat aluksen rakentamisen olleen hankalaa. Usein suunnitelmia puuttui, ja kun ne saatiin, jouduttiin osia purkamaan ja rakentamaan ne uudelleen.

Vene piti rakentaa kokonaan uusiksi kahdesti. Tiettävästi Aalto ei tehnyt mihinkään muuhun projektiinsa yhtä paljon luonnoksia kuin veneeseensä.

Rakenteensa vuoksi vene vuosi helposti. Näin tapahtuikin joka kevät. Vene piti vettä vasta, kun pohja oli kostunut riittävästi. Usein kävi niin, että vene ehti upota täysin.

Poutiaisen mukaan Aalto suhtautui uppoamisiin rauhallisesti, eikä "onneksi" syyttänyt niistä veneen hoitajia.

Aallon kuoleman jälkeen Nemo siirrettiin hetkeksi perheen käyttöön Turun saaristoon, missä se jälleen upposi. Koska vene ei ollut merikelpoinen, siirrettiin se takaisin Säynätsaloon.

Viimeisin episodi veneen kanssa nähtiin keväällä 1998, jolloin se oli tarkoitus siirtää takaisin Koetalon rantaan. Koska tietä ei edelleenkään ole, yritettiin siirtoa helikopterilla. Noustuaan 5-6 metrin korkeuteen alkoi vene pyöriä kiihtyvällä nopeudella kopterin roottorien ilmavirran mukana.

Lopulta vene saatiin halutulle paikalle vesitse ponttoonien varassa. Koetalon pihassa se sijoitettiin venevajaan, jonka suunnittelusta oli järjestetty kansainvälinen arkkitehtikilpailu.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.