Hyppää pääsisältöön

Sota-ajan tanssikieltoa rikottiin salatansseilla

Julkinen tanssiminen kiellettiin Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana. Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja, joita poliisi puolestaan parhaansa mukaan ratsasi.

Myös lomailevat rintamamiehet tahtoivat tanssia. Sota haluttiin loman ajaksi unohtaa, ja mieli paloi vastakkaisen sukupuolen seuraan.

Nurkkatanssit olivat parhaimmillaan todellisia yökekkereitä, sillä ne saattoivat kestää jopa aamukolmeen tai -neljään. Jotkut lähtivät tansseista suoraan lypsylle, kertoo satakuntalainen Eikka Järvinen. Kaupunkimaisemmissa asutuskeskuksissa nurkkatansseja pidettiin pimennysverhojen hämärtämissä yksityisasunnoissa.

Tanssia säestettiin laululla, haitarinsoitolla tai grammarilla. Nurkkatanssit olivat Suomessa siis tavallaan esi-diskoja, ja iskelmälevyjen pyörittäjiä voi pitää disc jockey -ammattikunnan edeltäjinä.

Sodan aikaiseen nuorison "vastakulttuuriin" kuului myös amerikkalaisten radiolähetysten kuunteleminen salaa öisin. Niissä soitettu swing kaikui myös nuorten suosimissa amerikkalaisissa elokuvissa.

Salaisissa tansseissa oli samanlaista kielletyn hedelmän makua kuin vaikkapa 1990-luvun luvattomissa teknoraveissa. Poliisin varalta asetettiin vahteja, ja ratsian yllättäessä paettiin tanssituvan ovista ja ikkuna-aukoista.

Julkiset tanssitilaisuudet sallittin vasta joulukuussa 1944. Jo ennen sotia säädetty ravintoloiden tanssikielto purettiin vasta vuonna 1948.

Tietolaatikko

Tanssikiellon taustana oli näkemys, että tanssin kaltaiset huvit olivat sopimattomia sota-ajan surujen ja kärsimysten keskellä. Tanssitilaisuuksien katsottiin myös lisäävän järjestyshäiriöitä, sukupuolitauteja ja alkoholinkäyttöä. Jo ensimmäisen maailmansodan aikana tanssikielto oli ollut voimassa monissa Euroopan maissa, osan aikaa myös Suomessa.
Nuorison tanssihaluja oli Suomessa perinteisesti pyritty säätelemään. Eräät uskonnolliset yhteisöt pitivät tanssia suorastaan syntinä. Pienimuotoiset, tuvissa ja riihissä järjestetyt nurkkatanssit olivat esim. 1700-luvulla paikoittain kokonaan kiellettyjä kontrolloimattomuutensa vuoksi. Jatkosodan aikana vanha nurkkatanssikulttuuri elpyi. Tansseihin sisältyi myös piirileikkiä.
Suomen jatkosodan aikainen tanssikielto oli läntisen maailman ankarin. Se koski vain julkisia tanssitilaisuuksia, mutta useimmat uskoivat myös yksityisten tanssien olevan kiellettyjä. Rajanveto oli vaikeaa, ja osa viranomaisista näkikin hyödylliseksi pitää mainittua uskoa yllä.
Viranomaisten suhtautuminen salatansseihin vaihteli säännösten epämääräisyyden ja poliisimiesten kulloisenkin asenteen johdosta. Tiukimmat nimismiehet asettivat tanssiladot vartiointiin, naulauttivat riihien oviaukkoja umpeen ja peittivät tanssilavat piikkilangoin. Tanssiseurueita hajotettiin joskus ampumalla pimeässä ilmaan, mistä seurasi pakokauhua ja loukkaantumisia. Tiedetään ainakin kaksi tapausta, joissa poliisin luoti osui kuolettavasti pakoon pyrkivään tanssijaan.

Ohjelmista on poistettu musiikki.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto