Hyppää pääsisältöön

Sota-ajan tanssikieltoa rikottiin salatansseilla

Julkinen tanssiminen kiellettiin Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana. Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja, joita poliisi puolestaan parhaansa mukaan ratsasi.

Myös lomailevat rintamamiehet tahtoivat tanssia. Sota haluttiin loman ajaksi unohtaa, ja mieli paloi vastakkaisen sukupuolen seuraan.

Nurkkatanssit olivat parhaimmillaan todellisia yökekkereitä, sillä ne saattoivat kestää jopa aamukolmeen tai -neljään. Jotkut lähtivät tansseista suoraan lypsylle, kertoo satakuntalainen Eikka Järvinen. Kaupunkimaisemmissa asutuskeskuksissa nurkkatansseja pidettiin pimennysverhojen hämärtämissä yksityisasunnoissa.

Tanssia säestettiin laululla, haitarinsoitolla tai grammarilla. Nurkkatanssit olivat Suomessa siis tavallaan esi-diskoja, ja iskelmälevyjen pyörittäjiä voi pitää disc jockey -ammattikunnan edeltäjinä.

Sodan aikaiseen nuorison "vastakulttuuriin" kuului myös amerikkalaisten radiolähetysten kuunteleminen salaa öisin. Niissä soitettu swing kaikui myös nuorten suosimissa amerikkalaisissa elokuvissa.

Salaisissa tansseissa oli samanlaista kielletyn hedelmän makua kuin vaikkapa 1990-luvun luvattomissa teknoraveissa. Poliisin varalta asetettiin vahteja, ja ratsian yllättäessä paettiin tanssituvan ovista ja ikkuna-aukoista.

Julkiset tanssitilaisuudet sallittin vasta joulukuussa 1944. Jo ennen sotia säädetty ravintoloiden tanssikielto purettiin vasta vuonna 1948.

Tietolaatikko

Tanssikiellon taustana oli näkemys, että tanssin kaltaiset huvit olivat sopimattomia sota-ajan surujen ja kärsimysten keskellä. Tanssitilaisuuksien katsottiin myös lisäävän järjestyshäiriöitä, sukupuolitauteja ja alkoholinkäyttöä. Jo ensimmäisen maailmansodan aikana tanssikielto oli ollut voimassa monissa Euroopan maissa, osan aikaa myös Suomessa.
Nuorison tanssihaluja oli Suomessa perinteisesti pyritty säätelemään. Eräät uskonnolliset yhteisöt pitivät tanssia suorastaan syntinä. Pienimuotoiset, tuvissa ja riihissä järjestetyt nurkkatanssit olivat esim. 1700-luvulla paikoittain kokonaan kiellettyjä kontrolloimattomuutensa vuoksi. Jatkosodan aikana vanha nurkkatanssikulttuuri elpyi. Tansseihin sisältyi myös piirileikkiä.
Suomen jatkosodan aikainen tanssikielto oli läntisen maailman ankarin. Se koski vain julkisia tanssitilaisuuksia, mutta useimmat uskoivat myös yksityisten tanssien olevan kiellettyjä. Rajanveto oli vaikeaa, ja osa viranomaisista näkikin hyödylliseksi pitää mainittua uskoa yllä.
Viranomaisten suhtautuminen salatansseihin vaihteli säännösten epämääräisyyden ja poliisimiesten kulloisenkin asenteen johdosta. Tiukimmat nimismiehet asettivat tanssiladot vartiointiin, naulauttivat riihien oviaukkoja umpeen ja peittivät tanssilavat piikkilangoin. Tanssiseurueita hajotettiin joskus ampumalla pimeässä ilmaan, mistä seurasi pakokauhua ja loukkaantumisia. Tiedetään ainakin kaksi tapausta, joissa poliisin luoti osui kuolettavasti pakoon pyrkivään tanssijaan.

Ohjelmista on poistettu musiikki.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto