Hyppää pääsisältöön

Mökkielämää siirtolapuutarhassa

Mökkielämää siirtolapuutarhassa. Kuva: Tuula Nyberg, Yle

Suomalaiset ovat mökkeilijäkansaa. Sen huomaa erityisesti kesäperjantaisin, kun autokaravaanit matelevat ulos kaupungeista. Luonnon helmaan on päästävä! Monet pienten lasten vanhemmat haluavat nauttia puutarhatöistä ja oman maan sadosta, mutta myös näyttää lapsilleen luonnon ihmeitä.

Kaikkia ei matkanteko innosta ja haaveena on oma siirtolapuutarhamökki läheltä kotia, läheltä palveluita, lyhyen matkan päästä. Vaikka vielä tällä hetkellä siirtolapuutarhoissa palstojaan viljelee enemmän isoisä- ja isoäiti-ikäiset kuin nuoret lapsiperheet, trendi on kääntymässä. Ajatus metromatkasta mökille houkuttaa ruuhkavuosiaan eläviä kaupunkilaisia.


Puutarhanhoitoon hurahdetaan

- Nostalgia ja puutarhanhoito ovat nyt trendikkäitä, sanoo Mökki ja pelakuu –kirjan kirjoittanut toimittaja Stiina Kiiveri.

Kiiveri uskoo, että puutarhainnostuksen taustalla on myös syvempiä asioita.

- Arvot ovat nyt maaläheisiä. Ihmiset haluavat aitoja asioita. Omalla palstalla, omassa valtakunnassa on mahdollista elää ekologisesti ja nähdä luonnon kiertokulkua kierrättämällä ja viljelemällä. Myös luomu- ja lähiruoka on tänä trendikästä ja itse viljelemällähän sitä saa, listaa Kiiveri.

Siirtolapuutarha-alueet ovat esteettisesti kauniita paikkoja, joissa on ilo olla, ja joissa elämänriemu pulppuaa. Kuka tahansa voi tehdä kävelyretkiä puutarha-alueille ja vaikkapa hakea vinkkejä omaan puutarhaan. Esimerkiksi Helsingin Marjaniemen siirtolapuutarha-alueella piha-aitojen kuuluu olla tietyn korkuisia, jotta pihat ovat ihailtavissa ja nähtävillä.

- Siirtolapuutarhoissa ihmiset uskaltavat irrotella ja olla luovia ja toteuttaa rohkeammin itseään, vaikka se olisikin vähän hassua. Puissa roikkuu kaikenmoisia hengentuotteita – olivatpa ne sitten lyhtyjä tai klovneja.


Kyläyhteisö on tärkeä osa elämää

Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus ovat myös osa siirtolapuutarhaelämää. Talkoita pistetään pystyyn, ja naapurusto saattaa esimerkiksi auttaa iäkästä naapuria pihatöissä, jotta tämä pystyy vielä nauttimaan mökkielämästä.

- Saa siellä yksinkin olla, mutta tuntuu, että melkein kaikki siirtolapuutarhurit ovat sosiaalisia ja puuhakkaita ihmisiä, kertoo Stiina Kiiveri.

Siirtolapuutahoissa elelee tällä hetkellä enemmän vanhenevaa väestöä, mutta lapsiperheet toivotetaan tervetulleiksi:

- Ihmiset totesivat vilpittömästi, että on ihanaa, kun kuuluu lasten ääniä ja pienten jalkojen tömistystä pitkillä hiekkakäytävillä, kertoi Kiiveri.

Stiina Kiiveri on kiertänyt suomalaisia siirtolapuutarhoja ja etsinyt tarinoita mökkielämästä.


Lapset mukaan hommiin

Lasten kanssa voi puuhata siirtolapuutarhamökillä melkein mitä tahansa. Lapset kannattaa ottaa mukaan arkisiin askareisiin, sillä yhteisistä puuhista syntyvät lapsuusmuistot ja kokemukset.

Käsin tiskaaminen on lapsen näkökulmasta suurta hupia. Kun tiskaamisen yhdistää saippuakuplien tekoon, syntyy riemua pitkäksi aikaa. Lapset tykkäävät kastella kasveja ja auttaa salaatin tekemisessä. Kurkun leikkaaminen onnistuu pieneltäkin lapselta.

- Myös vihannesten tai juuresten pesu ja kaikki veden kanssa lutraaminen on lapsista aina yhtä hauskaa, muistuttaa Kiiveri.

Jokainen vanhempi tietää, että lasten kanssa touhuiluun menee aikaa, mutta juuri lomallahan tätä aikaa pitäisi olla:

- Lomasta ja mökkielämästä ei pitäisi tehdä suorittamista eikä pitäisi ahtaa kesäidylliin kaikkia toiveitaan. Näin ei myöskään tarvitse pettyä! Ole armollinen itsellesi ja muille, kannustaa Stiina Kiiveri

Lapsen näkökulmasta yhdessä tekeminen on tärkeintä, ei niinkään lopputulos.


Perheen aika
-radio-ohjelmassa piipahdetaan helsinkiläisessä, vuonna 1946 perustetussa Marjaniemen siirtolapuutarhassa. Tiina Lundbergin oppaana on Mökki ja pelakuu -kirjan kirjoittanut Stiina Kiiveri. Kuuntele koko juttu.

Perheen aika kuullaan YLE Puheen Päiväntasaajassa joka torstai klo 14.03.

Linkit:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus