Hyppää pääsisältöön

Turkan postmoderni kieli Seitsemän veljeksen maailmassa

A-studion iltalinja -ohjelmassa keskustelu käy kuumana, kun vieraat ruotivat Jouko Turkan Aleksis Kiven klassikkoromaaniin perustuvaa elokuvasovitusta.

Vuonna 1989 Jouko Turkka ohjasi TV2:lle suurta kohua herättäneen tv-elokuvan Aleksis Kiven Seitsemän veljestä romaanin pohjalta. Arvostelijat väittivät Turkan version muun muassa antavan väärän kuvan suomalaisuudesta muulle Euroopalle.

Turkka kertoo kuinka elokuvasovituksen kritiikin myötä hänelle on käynyt raskaaksi rakastaa suomalaista kansaa ja mentaliteettiä. Ohjaajalle on jäänyt arvostelusta tunne, "että meidän täytyy salata Euroopan yhteisöltä, että Suomessa on vammaisia".

Keskustelun alkajaisiksi vieraat paljastavat tuntemuksensa Turkan ohjaustyöstä.
Kotimaisen kirjallisuuden apulaisprofessori Auli Viikarille elokuvasovitus suomalaisen miehen kunnian palautus: "Meille annetaan kuvia miehistä, jotka itkevät ja reagoivat emotionaalisesti". Tällainen miehen malli on Viikarin mielestä kadonnut 1980-luvun lopun suorituskeskeisestä miehisyyden kuvastosta.

Äidinkielenopettaja Marja-Leena Laakso kertoo ensin hämmentyneensa, mutta lopulta tuijottaneensa sarjaa sydän lähes vereslihalla. Kirjailija Lassi Nummi on ainoa studiokeskusteljoista, joka suhtautuu sovitukseen penseästi. Hän ei tosin ole nähnyt kaikkia 12-osaisen sarjan jaksoja. Myönteisenä Nummi pitää elokuvasovituksen mukanaan tuomaa keskustelua ja medianäkyvyyttä.

Aikanaan yksi Turkan version rajuimmista kritiikeistä kohdistui elokuvan fyysiseen näyttelemistyyliin. Keskustelijat analysoivat ruumiin kieltä ja visuaalisuutta niin Kiven teoksessa kuin Turkankin työssä. Kiven tekstin tiedostoman saa Turkan käsissä ruumillisen muodon. Turkan ohjaustyössä Kiven seitsemän veljestä työllä ja tuskalla oppivat: pitämään suunsa supussa, olemaan kuolaamatta ja puhumaan hiljaisella äänellä. Veljekset jäävät kulttuurin ansaan.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto