Hyppää pääsisältöön

Kotimainen mustikkakin on superfoodia

Ravintotiheät ruoka-aineet eli superfoodit ovat luoneet ympärilleen kokonaisen ideologian, ruokakulttuurin - sekä kukoistavan bisneksen.

Tietolaatikko

Superfoodeiksi luokitellaan erityisen ravintorikkaat ruoka-aineet, joiden kerrotaan olevan terapeuttisia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Eksottisten superruoka-aineiden, kuten goji-marjojen tai maca-jauheen lisäksi myös moni kotimainen, päivittäinen ruokatarvike on superruokaa.

Lisäaineiden ja einesten käyttö ovat lisänneet epäluottamusta ruokaan. Valkoiset jauhot ja sokeri aiheuttavat puistatuksia yhä useammassa, ja kiinnostus terveysvaikutteisia ruokia kohtaan on kasvanut.

Voimalan vieraat Olli Posti ja Jaakko Halmetoja kertovat, että superfood-harrastajat haluavat palauttaa syömisen takaisin alkujuurilleen. Halmetoja kuitenkin vaihtaisi kaupallisen superfood-termin, ja puhuisi mieluummin alkuperäisruokavaliosta tai laatutietoisesta syömisestä.

Markkinoita varten on tehty myös ruokatarjonta kaupoissa. Halmetojan mukaan nykylääkkeet uutetaan edelleenkin luonnonkasveista, jonka jäljelle jääneitä osia käytetään ruokien valmistuksessa. Näin kuluttaja maksaa kasvista tuplahinnan sen sijaan, että käyttäisi alkukasvin sellaisenaan.

Posti, alias Viidakkomies, kertoo keskittyvänsä ruoan ohella erityisesti juomiseen, sillä tällöin hän voi omien sanojensa mukaan ”olla jatkuvasti liekeissä ja tykittää tekstiä nettiin”. Juomaksi ei kelpuuteta tavallista kraanavettä: pari kertaa kuukaudessa Posti autoilee länsirannikolle, ja pullottaa juomavetensä tammisaarelaisesta lähteestä.

Syömisen monimutkaistumisesta väitellyt tutkija Anne Puuronen muistuttaa, ettei terveellisyys tarkoita automaattisesti terveysvaikutteista. Hän rinnastaa ”foodismin” veganismiiin ja dyykkaukseen, sillä ruokalautasella on hänen mukaansa ruoan lisäksi myös aterijoitsijan etiikka ja arvot.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto