Hyppää pääsisältöön

Ruokavaliomme 1941

Aho & Soldanin hyvin havainnollistettu valistusfilmi pureutuu tärkeään aiheeseen, joka monelle edusti "enemmän uskon kuin tiedon asioita". Mitä meidän olisi syötävä?

Tietolaatikko

Filmikatsauksiksi nimitetään pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitettyjä kotimaisia lyhytelokuvia. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

"Mitä meidän olisi syötävä ja perhettämme ruokittava, jotta lapsemme kasvaisivat suuriksi ja voimakkaiksi ja oma terveytemme, työkuntomme ja elämänilomme säilyisivät häiriintymättöminä?"

Vuonna 1941 valmistunut opetuksellinen lyhytelokuva käy läpi ruokavaliomme koostumuksen ensin käytännössä ja sitten idealistisella tasolla.

Jo vallinneen tilan tarkastelu kuulostaa nykykorvin runolliselta. "Pelloillamme vilja lainehtii ja tuottaa kauniin sadon." "Myöskään veden viljaa ei ole syytä unohtaa."

Terveellisestä ruokavaliosta löytyi myös tutkittua tietoa. Sen oli mahdollistanut "valkoinen laboratoriorotta, säyseä ja mukautuvainen eläin, joka erinomaisesti tulee toimeen ihmisten parissa ja laboratorion ilmapiirissä." Rotta söi halukkaasti "inhimillisesti katsoen hyvin mauttomiakin ruokaseoksia."

Suomalaiset joivat perinteisesti runsaasti maitoa. Jo vuonna 1941 todettiin, että ruokavaliomme sisälsi enemmän maitoa kuin minkään muun kansan ruokavalio.

Se katsottiin hyväksi, mutta etenkin vitamiinien saannissa nähtiin selviä puutteita.

Teksti: Petra Himberg

Lisää ohjelmasta

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto