Jorma Purasen "Kuvitteellisessa Kotiinpaluussa" antropologiset saamelaismuotokuvat pääsivät takaisin samaan ympäristöön, jossa ne kerran kuvattiinkin.
Tietolaatikko
Ohjelmassa käytetyn Gramexin alaisen musiikin vuoksi emme valitettavasti voi julkaista koko dokumenttia.
Valokuvaaja Jorma Puranen herätti 1800-luvun saamelaiset henkiin vuonna 1991. Läpinäkyville levyille painetut, antropologiset saamelaispotretit haastavat suoralla katsekontaktilla, ja saavat katsojan näkemään yhä teollistuvamman ja kaupungistuvan ympäristön ennen alkuperäiskansojen syvästi kunnioittamana luontoalueena.
Raskaassa lumessa tarpominen painavien kameratarvikkeiden kanssa oli hieno kokemus. Väsyttävän kiipeämisen jälkeen huipulla odotti palkintona huikaiseva, karunkaunis tunturinäkymä.
Maisema valokuvauskohteena on Purasen mielestä palautunut toritaiteilijoilta takaisin arvostukseen, sillä maisema voi varsinaisen näkymänsä lisäksi kertoa paljon kohteen niin ekologisesta, kulttuurisesta kuin taloudellisestakin tilanteesta.
"Valokuvan sisältö tulee ulkopuolisesta maailmasta, ei niinkään itse välineestä. Tämän vuoksi valokuvalla on mahdollisuus olla myös muita taiteenmuotoja yhteiskunnallisempi."
Purasen mielestä hyvässä valokuvassa on tärkeää löytää tasapaino estetiikan ja sisällön välille. Kokonaisvaltainen ja puhutteleva taide on ymmärrettävää itsessään, eikä riippuvaista esimerkiksi kulttuurista tai kielestä.
Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti
Katso myös
- Annika Ruohonen kirjoittaa blogissaan Jorma Puranen - muistojen valokuvaaja -dokumentista (annikaruohonen.wordpress.com)
