Hyppää pääsisältöön

Retki jäätelötehtaalle

Suomalaiset ovat jäätelökansaa. Kylmä herkku maistuu pohjoisen ihmisille ympäri vuoden, ja uutuudet otetaan vastaan uteliaan innostuneina. Mutta kuinka jäätelöä tehdään? Miten jäätelö saa kuohkean olomuotonsa ja viettelevän makunsa?

Retkellä jäätelötehtaalle opimme, minkälaisen matkan tikut, tuutit, pikarit ja perhepakkaukset taittavat, ennen kuin ne ovat valmiita houkuttelemaan makeannälkäisiä kauppojen ja kioskien kylmäaltaissa.

Näin syntyy jäätelö -ohjelmassa päästään seuraamaan jäätelön valmistamista helsinkiläiselle Pauligin jäätelötehtaalle 1980-luvun puolivälissä. Isossa tehtaassa tuotanto on jo pitkälti automatisoitu, ja myös tietotekniikka on valjastettu palvelemaan jäätelöntekoa. Ohjelmassa seurataan mm. puikkojen ja perhepakkausten valmistumista. Lisäksi kerrotaan, kuinka jäätelöön saadaan eri makuja käyttämällä aromiaineita.

Jätskiä, jätskiä -nimisessä ohjelmassa vieraillaan pienellä Pietarsaaren jäätelötehtaalla 1970-luvun alussa ja seurataan, miten jäätelöpuikot ja -tötteröt syntyvät. Jäätelönvalmistuksesta - ja myös jäätelön hyvästä mausta - tehtaalla vastaava jäätelömestari kertoo jäätelön historiasta sekä siitä, miten jäätelöä entisaikaan valmistettiin kotona käsikäyttöisellä jäätelömyllyllä.

Vaikka jäätelön valmistus onkin siirtynyt kodeista tehtaisiin, ovat jäätelön perusraaka-aineet ja valmistuksen pääperiaatteet edelleen samat: kermasta, maidosta ja sokerista sekoitetaan jäätelömassa, joka kypsytetään, vispataan, pakataan ja jäädytetään.

Pienessä jäätelötehtaassa monet työvaiheet tehtiin 70-luvulla vielä käsin. Suuremmissa tehtaissa useimmista työvaiheista huolehtivat tuolloinkin jo koneet.

Suomalainen jäätelöteollisuus koki vuonna 2004 historiallisen käänteen. Perinteikäs jäätelöntekijä meijeriyhtiö Valio ilmoitti keväällä, että se luopuu jäätelön (ja lastenruokien) valmistuksesta ja myy jäätelötehtaansa ja tuotemerkkinsä sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle Nestlelle.

Tv-uutisten katugallupissa jäätelökioskin edustalla haastateltuja kansalaisia Valion ratkaisu epäilyttää: jäätelönvalmistuksen haluttaisiin pysyvän edelleen suomalaisissa käsissä. Valion toimitusjohtaja Harry Salonaho perustelee jäätelöliiketoiminnan myyntiä mm. jäätelömarkkinoiden kovalla kilpailutilanteella sekä sillä, että jäätelönvalmistuksella on vain vähän synergiamahdollisuuksia muuhun meijeriteollisuuteen.

Tietolaatikko

Suomalaisten suosikkiherkulla jäätelöllä on pitkä ja vaiheikas historia. Oletettavasti jo tuhansia vuosia sitten Kiinassa ja Välimeren maissa valmistettiin jäärouheella jäähdytettyjä juomia, joista jäätelön sanotaan saaneen alkunsa.

1500- ja 1600-luvuilla jäätelö tunnettiin etupäässä eurooppalaisen ylhäisön herkkuna, mutta varsinaisen maailmanvalloituksen jäätelö aloitti 1770-luvun Yhdysvalloista, kun New Yorkissa avattiin jäätelöbaari. Yhdysvalloissa jäätelö sai nykymuotonsa, ja jäätelökoneen keksimisen myötä siellä alkoi myös jäätelön teollinen valmistus vuonna 1851.

Suomessa jäätelöön tutustuttiin venäläisten jäätelökauppiaiden myötä. Ensimmäiset jäätelönvalmistuskokeilut ovat tiettävästi 1900-luvun alusta, jolloin jäätelöä tehtiin puukiuluisella käsin veivattavalla jäätelökoneella.

Jäätelön tehdasmainen valmistus käynnistyi 1920-luvulla, kun italialaissyntyisten Magin veljesten perustama Helsingin Jäätelötehdas ja Suomen Eskimo Oy aloittivat toimintansa vuonna 1922. Maamme ensimmäinen jäätelöbaari avattiin Helsingissä Lasipalatsissa vuonna 1936. Pietarsaaren jäätelötehdas aloitti toimintansa vuonna 1928.
Nykyisin suurimpia suomalaisia jäätelönvalmistajia ovat Nestle, Ingman sekä edelleen toimiva Helsingin Jäätelötehdas. Meijeriyhtiö Valio luopui jäätelönvalmistuksesta vuonna 2004 ja myi tehtaansa ja Valiojäätelö-tuotemerkkinsä sveitsiläiselle elintarvikejätti Nestlelle. Lokakuussa 2011 myös Ingman ilmoitti myyvänsä jäätelöliiketoimintansa kansainväliselle elintarvike- ja päivittäistavara-alalla toimivalle Unileverille.

Suomi on nykyään eurooppalaisen jäätelönkulutuksen kärkimaa: suomalaiset syövät jäätelöä vuodessa yli 13 litraa henkeä kohti ja jopa 97 % suomalaisista kertoo pitävänsä jäätelöstä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.