Hyppää pääsisältöön

Retki jäätelötehtaalle

Suomalaiset ovat jäätelökansaa. Kylmä herkku maistuu pohjoisen ihmisille ympäri vuoden, ja uutuudet otetaan vastaan uteliaan innostuneina. Mutta kuinka jäätelöä tehdään? Miten jäätelö saa kuohkean olomuotonsa ja viettelevän makunsa?

Retkellä jäätelötehtaalle opimme, minkälaisen matkan tikut, tuutit, pikarit ja perhepakkaukset taittavat, ennen kuin ne ovat valmiita houkuttelemaan makeannälkäisiä kauppojen ja kioskien kylmäaltaissa.

Näin syntyy jäätelö -ohjelmassa päästään seuraamaan jäätelön valmistamista helsinkiläiselle Pauligin jäätelötehtaalle 1980-luvun puolivälissä. Isossa tehtaassa tuotanto on jo pitkälti automatisoitu, ja myös tietotekniikka on valjastettu palvelemaan jäätelöntekoa. Ohjelmassa seurataan mm. puikkojen ja perhepakkausten valmistumista. Lisäksi kerrotaan, kuinka jäätelöön saadaan eri makuja käyttämällä aromiaineita.

Jätskiä, jätskiä -nimisessä ohjelmassa vieraillaan pienellä Pietarsaaren jäätelötehtaalla 1970-luvun alussa ja seurataan, miten jäätelöpuikot ja -tötteröt syntyvät. Jäätelönvalmistuksesta - ja myös jäätelön hyvästä mausta - tehtaalla vastaava jäätelömestari kertoo jäätelön historiasta sekä siitä, miten jäätelöä entisaikaan valmistettiin kotona käsikäyttöisellä jäätelömyllyllä.

Vaikka jäätelön valmistus onkin siirtynyt kodeista tehtaisiin, ovat jäätelön perusraaka-aineet ja valmistuksen pääperiaatteet edelleen samat: kermasta, maidosta ja sokerista sekoitetaan jäätelömassa, joka kypsytetään, vispataan, pakataan ja jäädytetään.

Pienessä jäätelötehtaassa monet työvaiheet tehtiin 70-luvulla vielä käsin. Suuremmissa tehtaissa useimmista työvaiheista huolehtivat tuolloinkin jo koneet.

Suomalainen jäätelöteollisuus koki vuonna 2004 historiallisen käänteen. Perinteikäs jäätelöntekijä meijeriyhtiö Valio ilmoitti keväällä, että se luopuu jäätelön (ja lastenruokien) valmistuksesta ja myy jäätelötehtaansa ja tuotemerkkinsä sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle Nestlelle.

Tv-uutisten katugallupissa jäätelökioskin edustalla haastateltuja kansalaisia Valion ratkaisu epäilyttää: jäätelönvalmistuksen haluttaisiin pysyvän edelleen suomalaisissa käsissä. Valion toimitusjohtaja Harry Salonaho perustelee jäätelöliiketoiminnan myyntiä mm. jäätelömarkkinoiden kovalla kilpailutilanteella sekä sillä, että jäätelönvalmistuksella on vain vähän synergiamahdollisuuksia muuhun meijeriteollisuuteen.

Tietolaatikko

Suomalaisten suosikkiherkulla jäätelöllä on pitkä ja vaiheikas historia. Oletettavasti jo tuhansia vuosia sitten Kiinassa ja Välimeren maissa valmistettiin jäärouheella jäähdytettyjä juomia, joista jäätelön sanotaan saaneen alkunsa.

1500- ja 1600-luvuilla jäätelö tunnettiin etupäässä eurooppalaisen ylhäisön herkkuna, mutta varsinaisen maailmanvalloituksen jäätelö aloitti 1770-luvun Yhdysvalloista, kun New Yorkissa avattiin jäätelöbaari. Yhdysvalloissa jäätelö sai nykymuotonsa, ja jäätelökoneen keksimisen myötä siellä alkoi myös jäätelön teollinen valmistus vuonna 1851.

Suomessa jäätelöön tutustuttiin venäläisten jäätelökauppiaiden myötä. Ensimmäiset jäätelönvalmistuskokeilut ovat tiettävästi 1900-luvun alusta, jolloin jäätelöä tehtiin puukiuluisella käsin veivattavalla jäätelökoneella.

Jäätelön tehdasmainen valmistus käynnistyi 1920-luvulla, kun italialaissyntyisten Magin veljesten perustama Helsingin Jäätelötehdas ja Suomen Eskimo Oy aloittivat toimintansa vuonna 1922. Maamme ensimmäinen jäätelöbaari avattiin Helsingissä Lasipalatsissa vuonna 1936. Pietarsaaren jäätelötehdas aloitti toimintansa vuonna 1928.
Nykyisin suurimpia suomalaisia jäätelönvalmistajia ovat Nestle, Ingman sekä edelleen toimiva Helsingin Jäätelötehdas. Meijeriyhtiö Valio luopui jäätelönvalmistuksesta vuonna 2004 ja myi tehtaansa ja Valiojäätelö-tuotemerkkinsä sveitsiläiselle elintarvikejätti Nestlelle. Lokakuussa 2011 myös Ingman ilmoitti myyvänsä jäätelöliiketoimintansa kansainväliselle elintarvike- ja päivittäistavara-alalla toimivalle Unileverille.

Suomi on nykyään eurooppalaisen jäätelönkulutuksen kärkimaa: suomalaiset syövät jäätelöä vuodessa yli 13 litraa henkeä kohti ja jopa 97 % suomalaisista kertoo pitävänsä jäätelöstä.

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto