Hyppää pääsisältöön

Siuruan elokuvamoguli ja saumasukkien lumo

Kari Tykkyläisen videotaiteen innoittajana ovat Siuruan suot, Pudasjärven kotirouvat ja rouvien saumasukat. Mies on tehnyt internettiin tuhat videota, joille on kertynyt yli kymmenen miljoonaa katsomiskertaa.

Takavuosina palkitun kuvanveistäjän uutena esitysfoorumina toimii YouTube-sivusto. Mies on tehnyt Internetiin tuhansittain videoita, jotka kiinnostavat ja hämmentävät ihmisiä. Videot ovat saavuttaneet suuren suosion ja faniklubeja on perustettu useisiin maihin.

Siuruan elokuvamoguli tuottaa taidetta Internetiin yhden videon päivävauhtia. Tykkyläinen esittelee videotaiteessaan pudasjärvisiä naisia ja paikallisia maisemia. Taiteilija laittaa itsensä likoon temmeltäessään malliensa kanssa upottavassa suossa ja olemalla itsekin mallina elokuvastudion virkaa toimittavassa pihamökissä.

"Mulla on nytkin kymmenkunta emäntää jonossa odottamassa, että keksisinkö jotain heidän varalleen". Joitain videoita videotaiteilija on joutunut poistamaan sen vuoksi, että miehiä on ruvennut häiritsemään vaimonsa julkisuus.

"Ettei tuu avioeroja sen takia. Yleensä isännät on kuitenkin ylpeitä naisistaan. Mää en nimittäin kaikkia naisia kuvaa, Tykkyläinen pamauttaa".

Taiteen tekemisessä Tykkyläinen pitää YouTubea hyvänä markkinointikanavana. Videopalvelun kautta ihmiset löytävät helposti taiteilijan kotisivun, jonka kävijämäärä onkin satakertaistunut siitä ajasta, jolloin mies ei ollut näkösällä YouTubessa.

Kauppa ei kuitenkaan käy suoraan kotisivun kautta. Ihmiset näkevät sivulta mitä Tykkyläinen tarjoaa, ja tulevat paikan päälle katsomaan. Tosin Tykkyläinen toteaa, etteivät ihmiset enää osta taidetta.

"Taiteilijoilla on huono asema ja huonot tulot. Me olemme sosiaalisesti ulkopuolella kaikesta. Me emme ole yrittäjiä vaan olemme jotain muuta".

Teksti: Yle, YLE Oulu / Anna Keränen ja Emilia Kemppi

Tietolaatikko

Erkki Määttäsen dokumentti palkittiin Tampereen elokuvajuhlilla kunniamaininnalla alle 30-minuuttisten dokumenttien sarjassa.

Katso myös

Suosta nousee kulttuuriministeri. Eduskuntaan pyrkivä Kari Tykkyläinen tekee vaalityötään taiteilijan vapaudella. Erkki Määttäsen ohjaus vuodelta 2017.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

  • Katja Kettu – sodassa ja rakkaudessa

    Katja Kettu Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012

    Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu istuutuu Maarit Tastulan seuraan keskustelemaan kirjoistaan, anarkismista ja seksuaalisesta vallankäytöstä. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

    Kulttuuritoimittajan elämätyön pohjalta tehty radiosarja.

    Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.

  • Taikapeili oli ysäri-Suomen suosikkiduo

    Rautaisten musiikin ammattilaisten duo julkaisi kolme levyä.

    Hanna-Riikka Siitonen ja Nina Tapio muodostivat yhden 1990-luvun ikonisimmista kotimaisista pop-duoista. Artikkeliin on koottu kaksikon hittikappaleita vuosien varrelta.

  • Kesähäät tiedossa? Nappaa oppia Kotikadusta! – Seitsemäs kausi nyt Areenassa

    Kotikadun 7. kaudella vietetään paritkin häät.

    Oletko menossa naimisiin kuluvana tai tulevana suvena? Ota oppia Mimmi Kallion (Lotta Lehtikari) ja Teemu Luotolan (Ville Keskilä) häistä, joita vietettiin Kotikadun seitsemännellä kaudella (jaksot 206–238). Pariskunnan rakkausjuhlassa on paljon kauniita hääperinteitä, mutta osaltaan juhla toimii myös varoittavana esimerkkinä. Toivotut: Kotikadun 7.

  • Äänisen vettä – matka suomalais-ugrilaisuuden ja slaavilaisuuden kohtaamispisteeseen

    Automatka kesäisen Äänisen ympäri.

    Arvo Tuominen kääntää keulan kohti itää ja ajaa maastoautolla Euroopan toiseksi suurimman järven, Äänisen, ympäri. Vaikeakulkuinen maantie tutustuttaa kulkijan neuvostohenkisten nähtävyyksien lisäksi alueen historiaan, ihmisiin ja suomalaisuuden jättämiin jälkiin. Pölyt kurkusta huuhdotaan tietenkin Äänisen vedellä eli paikallisella viinalla.

  • Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä

    Pirjo Mäkelä oli Suomen ensimmäinen naisakateemikko.

    Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki elinaikanaan mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan. Hän menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana marraskuussa 2011.

  • Introducing the Finns – a "people with a future"

    A film from 1965 corrects "wrong ideas about Finland."

    Made in 1965 by the Fennada-Filmi production company, the promotional film "People with a future" portrays Finland as a modern utopia. A Finnish-language version of this article can be found here. Apparently, pen friends abroad have wrong ideas about Finland, and the film is "an attempt to show what life is like here." Through Fennada's lens, Finland is a spotless Nordic paradise

  • Onnellisten saaret – päivä hymyilevien ihmisten valtakunnassa

    Seychelliläisten elämää esittelevä ohjelma vuodelta 1975

    Madagaskarin koillispuolelle ripoteltu trooppinen saariryhmä Seychellit on häämatkailijoiden ja pullealompakkoisten luksusturistien suosima paratiisikohde, jonka liidunvalkeat rannat ovat piirtyneet useammankin haavematkailijan mielikuviin. Korkean hintatason valoisa puoli on se, ettei saarilla ole juuri koskaan tungosta. Vuonna 1975 elämä onnellisten tasavallassa oli vieläkin rauhallisempaa.

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.