Hyppää pääsisältöön

Terveysvaikutteinen pellava

Kun ravintotietoisuus lisääntyy, haluamme ruoastamme aina vain terveellisempää. Pellava sopii mainiosti ruoanlaittoon tuomaan lisäravinteita, mutta vanhasta viljelykasvista on myös vaateteollisuuden tarpeisiinkin.

Tietolaatikko

Ensimmäisestä leikkeestä on jouduttu leikkaamaan osia pois tekijänoikeuksien vuoksi
Pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi
Pellava on maailman vanhimpia viljelykasveja
Pellavasta on erikseen jalostettu lajikkeita siementen ja kuitujen tuotantoa varten

Kuitujen puutteen uskotaan olevan yksi merkittävimmistä syistä paksusuolen syöpään. Pellavan siemenet ja pellavarouhe edistävät vatsantoimintaa ja vaikuttavat suotuisasti myös kolesteroliarvoihin.

" Jo vanhakansa opasti, että ummetukseen auttaa kun liottaa pellavan siemeniä yön yli lämpimässä vedessä ja nauttii muodostuneen liman aamulla" kertoo toimittaja nauhalla ensimmäisessä leikkeessä.

Toisessa leikkeessä voi ihailla vuoden 1968 maisemia ja pellavan valmistusta langaksi. Tiedätkö miltä kehruurukki näyttää? Lyhyessä pätkässä maaseudun sydämeen, kuvataan Ylivieskalaisten naisten pellavan työstämistä.

Muistatko vielä miltä pellava kasvina näyttää? Entä tunnistaisitkö pellavan siemenet? Kolmas leike esittelee lyhyesti pellavan ulkonäöltään.

Teksti: Heidi Tetri

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto