Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Vuokrahuijarit löysivät Suomen

Vuokramarkkinoilla huijaaminen on uudehko ilmiö Suomessa. Huijareiden vuokra-asuntoilmoituksia koskevat rikosilmoitukset lisääntyivät Helsingin poliisin mukaan selvästi viime vuoden lopulla. Sen jälkeen rikosilmoitustahti on jatkunut tasaisena.

- Huijareita on edelleen liikkeellä, mutta onneksi ihmiset oppivat varomaan epäilyttäviä asuntoilmoituksia. Huijauksen kohteina on usein esimerkiksi opiskelijoita, joilla on kiire saada asunto. Tässä tilanteessa kiusaus tarttua epäilyttävältäkin tuntuvaan ilmoitukseen on suuri, rikosylikonstaapeli Jari Paunonen Helsingin poliisista kertoo.

Tyypillisessä helsinkiläistapauksessa huijaus koskee keskusta-asuntoa. Huijari on tavallisesti ulkomailta; kotimaisiakin löytyy. Helsingin poliisin mukaan monet huijareista ovat Englannista, tai väittävät olevansa muuttamassa sinne töihin. Ilmoitus voi olla suomenkielinen, mutta kommunikointikielenä on yleensä englanti.

Huijatuksi tullut voi saada rahansa takaisin vain jos poliisi onnistuu saamaan rikollisen kiinni. Siitä ei kuitenkaan ole mitään takeita. Vuokra-asuntoilmoituksella huijaaminen on rikosoikeudellisesti usein vain petos tai lievä petos, mikä vaikeuttaa ulkomailta tehdyn huijauksen selvittämistä. Pikkurikosten tutkinta-avunpyyntöihin ei välttämättä edes reagoida. Silti rikosilmoituksen teko kannattaa.

Kuva: Flickr/Sumea

Myös Kuluttajavirastossa on huijaustapausten lisääntyminen pantu merkille.

- Vuokra-asuntoilmoituksilla huijaamisen on selvästi lisääntynyt vuoden 2011 aikana, viraston lakimies Gunveig Planting toteaa.

- Samalla huijarilla voi olla monta, samalla ilmoituksella hankittua uhria. Nettikeskusteluja seuraamalla moni epäileväinen on löytänyt tietoa vastaavista tapauksista ja välttynyt huijatuksi tulemiselta. Myös ilmoituksen julkaisijalle kannattaa ilmoittaa epäilyksistään, Planting vinkkaa.

Tyypillinen huijari, tyypillinen uhri

Huijari otollisimpia asiakkaita ovat pikaisesti asuntoa tarvitsevat ja vähän kokemusta asunnon hankinnasta omaavat. Myös äkillinen elämänmuutos, joka pakottaa väliaikaisen asunnon etsintään, voi altistaa huijatuksi tulemiselle. Huijari osaa hyödyntää huijattavan epätoivoa esiintymällä sähköpostinvaihdossa ja puhelimessa yhtä aikaa ymmärtäväisesti, vakuuttavasti ja määrätietoisesti. Huijari usein myös kiiruhtaa huijattavaa päätöksenteossa.

Niinpä tyypillinen uhri tarttuu epäilyttävältäkin tuntuvaan tarjoukseen nopeasti, ettei menettäisi hyvää tilaisuutta. Hän suostuu lähettämään huijarille rahaa vuokratakuuta, vuokraennakkoa tai molempia varten asuntoa näkemättä, tavallisesti jotain muuta kuin pankin kautta.

Näin vältät huijatuksi tulemisen:
- Älä tee vuokrasopimusta asuntoa näkemättä.
- Älä lähetä rahaa asuntoa näkemättä.
- Älä lähetä rahaa mitään muuta kuin pankin kautta.
- Tutki ilmoitus tarkkaan. Pane merkille, jos löydät jotain epäselvää ja kysy ilmoituksen jättäjältä.
- Soittaminen kannattaa aina.
- Käy asunnolla ja kysy, ollaanko asunnossa tietoisia siitä, että uutta vuokralaista haetaan.
- Muista maalaisjärki – se mikä vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, ei todennäköisesti ole totta.
- Ole realisti hintatason suhteen.

Ilmoituksen julkaisijan vastuu

Huijari laatii ilmoituksensa niin, että se vetoaa moniin hyväuskoisiin nopeasti. Hän tietää, että ilmoitus voi herättää epäluuloa, esimerkiksi puutteellisten yhteystietojensa vuoksi, joten hän pyrkii antamaan itsestään luotettavan kuvan kahdenvälisessä yhteydenpidossa.

Vuokrahaku

Rakettimaisesti kohonneita vuokria ajatellen ei ole ihme, että vuokrahuijarit ovat löytäneet tiensä pääkaupunkiseudulle. Hämärätoimintaa helpottaa sekin, että Suomessa vain harvoilla on kokemusta huijausyrityksistä asuntomarkkinoilla. Eräs yleinen harhaluulo on kuvitella, että huijari-ilmoituksilta voi välttyä seuraamalla vain tunnetuimpia, ilmoittajalle maksullisia sivustoja. Taitavat huijarit saavat ilmoituksensa niillekin.

Päätoimittaja Tapio Luoto Sanoma Digital Finlandista, kuinka yleistä vuokra-asuntoilmoituksilla huijaaminen on?

- Oikotie.fi –palveluun voi tulla satoja ilmoituksia päivässä. Huijauksia on keskimäärin muutama kuukaudessa. Aivan viime aikoina huijareita on ollut liikkeellä jonkin verran enemmän. On tavallista, että huijarit aktivoituvat toimimaan samaan aikaan useissa eri palveluissa.

Miten päättelette, että liikkeellä on huijari?

- Jos ilmoituksen jättäjä toimii kaikin puolin asiallisesti, on huijaamistarkoitusta käytännössä mahdotonta huomata siinä vaiheessa, kun ilmoitusta jätetään. Jos vahva epäily huijaamisesta herää julkaisun jälkeen, ilmoitus poistetaan lisäselvitysten ajaksi. Kannattaa ilman muuta vinkata asiakaspalveluumme, jos havaitsee jotain epäilyttävää johonkin ilmoitukseemme liittyen.

Mikä on teidän vastuunne sivustollanne julkaistavien ilmoitusten asiallisuudesta?

- On meidän etumme mukaista tarjota kuluttajille niin luotettavaa palvelua kuin mahdollista. Samaan aikaan meillä on julkaisuvastuumme myös ilmoituksen jättäjää kohtaan.

Miten te voitte auttaa huijatuksi tullutta?

- Voimme vain poistaa ilmoituksen ja neuvoa ottamaan yhteyttä viranomaisiin. Laki estää meitä antamasta ilmoituksen jättäjän julkaisemattomia yhteystietoja huijatuksi tulleelle, mutta viranomaisille voimme nämä tiedot luovuttaa virallista tutkintapyyntöä vastaan.

Huijatuksi tuleminen ei ole häpeä, kuten ei minkään muunkaan rikoksen uhriksi joutuminen. Jos olet tullut huijatuksi, tee ilmoitus viranomaisille – teet hyvän työn kaikille, ja annat paremman mielen itsellesi, samalla kun vaikeutat hämärähommien jatkoa. Parhaassa tapauksessa saat menettämäsi rahat takaisin.

Kuningaskuluttaja otti yhteyttä huijariin

Sami Koivisto / YLE

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.