Hyppää pääsisältöön

Ihmisiä heinäkuussa 1966

Heinäkuu on suomalaisille loma- ja matkakuu. Toimittaja Yrjö Länsipuro kohtaa Suomen suvessa vuonna 1966 niin hengenpelastajia, pop-managereita kuin myös kesän joutilaisuudesta kaiken irti ottavia mökkeilijöitäkin.

— Sitkeässä elää kansan keskuudessa uskomus, että heinäkuu on vuoden kaunein kuukausi, vaikka lomatoiveet kesä toisensa jälkeen hukkuvatkin sateeseen, toteaa toimittaja Länsipuro.

Kansalaisten hengenpelastusaktiivisuutta hukkumistilanteessa mitataan pienellä testillä Tampereella Armonkallion uimarannalla.

Kesäinen kierros jatkuu Taivassalolla, jossa nuoriso tanssii niin tangon kuin rockinkin tahtiin. Homman nimi on toimittaja Länsipuron mukaan "rautalanka soimaan ja rahat pois". Pop-show'n managerilta, Tauno "Tappi" Suojaselta penätään tietoa pelimannien palkkioista. Suosituin "äänijänneartisti" tienaa managerin mukaan parhaimmillaan 20 000 markkaa kuukaudessa.

Dokumentissa päivitellään myös suomalaisten kesäistä passiivisuutta ja mökkilöhöilyä. Reissaaminen ei innosta, kun on mahdollista ottaa omalla kesämökillä löysin rantein, toteaa haastateltava mies.

Vuonna 1966 Euroopan yhteisen väritelevisiojärjestelmän asemasta kilpailivat saksalaisten, ranskalaisten ja amerikkalaisten kehittämät väritelevisiojärjestelmät. Suomessa kehitetyn väritelevisiojärjestelmän etuihin kuului se, että vastaanottimeen ei tarvinnut tehdä mitään muutoksia. Tampereella haastatellaan keksinnön isää, insinööri Erniä, joka antaa keksinnöstään televisionkatsojille pienen näytteen.

Näsijärven Niinisaaressa seurataan Tamperen Kotkien partioleirin vilskettä.

Heinäkuuhun ajoittuvat myös mätäkuu ja unikeon päivä. Mutta mistä mätäkuu saikaan nimensä?

Teksti: Arsi Alenius

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto