Hyppää pääsisältöön

Lomalupaukseni

Väestöliiton asiantuntijat kehottivat Perheen aika -ohjelman haastattelussa antamaan kaikkien perheen jäsenten esittää yhden lomatoiveen ja se sitten toteutetaan loman aikana. Kysyin valveutuneena omilta 6- ja 4-vuotiailta lapsiltani, mitä he toivovat lomalta. Mieheltä en tosin muistanut kysyä.

- Sitä että uidaan, oli vastaus molempien suusta. Helppo homma, mikäli säiden jumalat ovat armollisia ja sinilevät eivät rantaudu mökkirantaamme. Välillä voidaan vaihdella maisemia ja piipahtaa viereisen saaren hiekkarannalla. Mummolan läheltä löytyy myös pari varteenotettavaa uimarantaa sekä maauimala. Ukin luona ovat omat lapsuuteni rannat. Tästä tulee hyvä kesä.

Kaiken kaikkiaan tänä kesänä minun ei ole vaikea viettää lomaa Väestöliiton asiantuntijoiden neuvojen mukaan. He nimittäin kehottavat viettämään leppoisaa lomaa rennosti yhdessä ollen. Ilman suorituspaineita, ilman kiirettä.

Minun lomaani hidastaa noin kymmenen talven ja kevään aikana ilmestynyttä kiloa vatsan seudulla. Näytän siltä, että olisin syönyt rantapallon. Nyt ei ole kiirettä - kovaa ei enää pääse. Ei ole suorituspaineita visiteerata sukulaisten luona - ei jaksa istua autossa. Ei tarvitse tehdä kaikkia asioita, jotka ovat talven aikana jääneet tekemättä - ei vaan jaksa rehkiä. Suursiivous - ei. Matonpesu - ei. Marjanpoiminta - ei. Ikkunanpesu - ei todellakaan.

Nyt näyttää siltä, että minä lepään heinäkuun puun varjossa ja katselen, kuinka lapset leikkivät. Lomapäivän suurin nautinto tulee olemaan pulahdus meriveteen, siellä kun olen jälleen notkea ja kevyt. Tänä kesänä äidillä on aikaa pelata lautapelejä, korttipelejä, maalata vesiväreillä, muovailla muovailuvahaa ja leipoa mustikkapiirakkaa (muiden poimimista mustikoista), koska hän ei juoksentele pitkin metsiä huippukuntoa tavoitellen tai hae kulttuurinautintoja kaupungilta tai keskity puutarhatöihin. Äidistä on tullut Muumimamma. Sitä se raskaus teettää.

Todennäköisesti tilanne normalisoituu syksyn mittaan, mutta viime vuosien kiire on pistänyt miettimään oikeasti sitä, miten vähän yhteistä aikaa perheellä on, mikäli molemmat vanhemmat tekevät täyttä työpäivää.

Haastattelin muutama viikko sitten lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulaa ja hän oli huolissaan suomalaisten lasten yksinäisyydestä. Lapset toivovat eniten sitä, että vanhemmilla olisi aikaa olla heidän kanssaan. Pisti sydämeen.

Tulevalla kesälomallani, äitiyslomallani ja hoitovapaalla aioin ja lupaan muistaa tämän. Lupaan keskittyä lapsiin. Opettelen pois kiireestä, opettelen pois stressistä. Opettelen kuuntelemaan lapsiani. Minä lupaan.

Palataan asiaan. Leppoisaa kesää!

 

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Ajatuksilla iloa elämään

    Flamingot onkin kai valkoisia. (Sei liity tähän mitenkään.)

    Ajatuksista on paljo harmia elämässä! Monesti ne tuo harmia pääähän. Ja joillekin vatsaan, esmes närästäen häntä sisältä. Mutta voi joskus olla iloakin niistä.

  • Energiatilanne kulissien takana

    Kierrätys-opettavainen kansalaiskertomus Kajolta.

    ..Valitettavasti huippukoulutetullekin ammattilaiselle, jonka vuotuinen työaika on kaksi minuuttia, palkkatulon auvo jää onnettoman pieneksi, lomarahoineenkin...

  • Luurailijat

    Omat haasteensa on siinä, jos puolet on näkymättömiä.

    Ken kurja olisi sattunut muutoshetkellä olemaan kelteisillään, hän joutuisi pysyttelemään ilkialastonna, jos mieli pysyä muiden huomaamattomissa..

  • Yhtenä hetkenä vain

    Yksinäisyys was here.

    Hiukan oli kepakko lyhyt tökkimiseen ja tutkimiseen, mutta kuivuuttaan kalahteli kivasti, kun sen sivulla kepitteli ison kiven kylkeen.

  • Kopioelämää

    Monenlaista saisi aikaan vaikka jo 150 miljardilla.

    "Ilomantsilaisbaarista poistuvien humalikkaiden ad hoc kännirallatuksistakin jouduttaisiin maksamaan tekijänoikeusmaksu"

  • Koulun hiihtopäivä (!!)

    Näin riivaa Saatana meitä, opinahjojen avulla.

    Pieni hiihtäjäparka uursi latua niin syvällä monimetrisessä hangessa, ettei sieltä hanki-urasta illalla hiihtäessään nähnyt kuin noin 2° kapean viirun tähtitaivasta, jos pipo silmillä edes jaksoi yrittää katsoa lumisesta ”ojastaan” ylös kuin Oscar Wilde.

  • Pieniä lämmön pilkahduksia

    Itsen varhaiskasvattumismuistelua, vaatimattomin annein.

    Koska noihin aikoihin ei ollut tietokoneita, nettiä, eikä paljon mitään muutakaan (paitsi verot, sairausvakuutustoimisto, invaliidien kioski, perunannosto, kuolema ja poliisi), piti lapsena keksiä jotakin tekemistä, että olisi ollut jotakin tekemistä.