Hyppää pääsisältöön

Pronssisoturi poiki kriisin Viron ja Venäjän välille

Neuvostoaikaisen patsaan siirtäminen pois Tallinnan keskustasta aiheutti sisä- ja ulkopoliittisen kriisin Virossa. Neuvostoarmeijan muistomerkki Tallinnan keskustassa oli ollut vironvenäläisten perinteinen kokoontumispaikka esimerkiksi toukokuun voitonpäivänä.

Patsas oli jo ennen siirtämistään toiminut pohjana lukuisille yhteenotoille kantaväestön ja Viron venäläisvähemmistön välillä. Vuonna 2005 raportoitiin patsaan töhrimisestä punaisella maalilla voitonpäivänä.

Siirtovalmisteluiden alla helmikuussa 2007 puhkesi patsaan luona tappelu, kun joukko kansallismielisiä virolaisia yritti tuoda patsaalle ruusujen sijaan piikkilankaa puna-armeijan päivänä. Huhtikuussa 2007 aloitettiin kaivaukset muistomerkin alle haudattujen vainajien siirtämiseksi.

Mielenosoitukset patsaan siirtämistä vastaan yltyivät Tallinnassa väkivaltaisiksi mellakoiksi huhtikuun lopulla. Kaksi yötä kestäneissä mellakoissa sai surmansa venäläisnuori Dmitri Ganin.

Viron ja Venäjän välit kiristyivät äärimmilleen patsaskiistan aikana. Venäjä oli vastustanut patsaan siirtoaikeita alusta asti, ja heti siirron jälkeen Virossa vieraillut Venäjän duuman valtuuskunta vaati aluksi jopa Viron hallituksen eroa.

8. toukokuuta 2007 Viro järjesti muistotilaisuuden, jossa hallituksen edustajat laskivat seppeleen pronssisoturipatsaan juurelle sen uudella paikalla Tallinnan sotilashautausmaalla. Tapaus oli ensimmäinen laatuaan itsenäisen Viron historiassa, ja sitä pidettiin vironvenäläisten keskuudessa tärkeänä kädenojennuksena venäläisvähemmistölle.

Kiistelty patsas

Pronssisoturipatsas pystytettiin Tallinnan keskustaan Tõnismäelle 1947. Muistomerkin alkuperäinen virallinen nimi on "Tallinnan saksalaisesta fasistimiehityksistä vapauttajien muistomerkki". Monumentin suunnittelivat kuvanveistäjä Enn Roos ja arkkitehti Arnold Alas. Patsas siirrettiin huhtikuussa 2007 sotilashautausmaalle, joka sijaitsee Siselinnassa noin kahden kilometrin päässä alkuperäisestä sijainnista Tõnismäellä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto