Hyppää pääsisältöön

Jari Tervo ja Kekkoslovakia

Kirjailija Jari Tervo suomii kovin sanoin käsityksiämme presidentti Kekkosen todellisesta merkityksestä Suomelle. Ne perustuvat näköispatsaaseen, hän sanoo.

Tervo vieraili Arto Nybergin ohjelmassa syyskuussa 2004 vastailmestyneen Myyrä-teoksensa tiimoilta. Finlandia-palkinnostakin ehdolla ollut teos sijoittuu 1970-luvun lopun Suomeen, "Kekkoslovakiaan".

Tervo vertaa käsityksiämme Kekkosesta henkilönä ja hänen todellista merkitystään maamme historiaan "näkoispatsaaksi".

"Mun metodi on ollut kovertaa se patsas tyhjäksi, täyttää se omilla merkityksilläni ja herättää patsas sitten henkiin. Tällä tavoin pääsen puhumaan oikeasti paitsi Kekkosen ajasta, vallankäytöstä ja ulkopolitiikasta, myös itselleni tärkeistä asioista."

Rovaniemellä vuonna 1959 syntyneen Tervon ensimmäinen julkaistu teos oli runoteos Tuulen keinutuoleja (1980). Ensimmäinen romaani Pohjan hovi ilmestyi vuonna 1992. Kirjoittamisen rinnalla hän työskenteli Ilta-Sanomien toimittajana aina vuoteen 1995 asti, jolloin hän jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi.

Tervo on kirjoittanut liki 20 teosta, runojen ja proosan lisäksi myös elokuvakäsikirjoituksia ja kuunnelmia. Vuonna 2006 ilmestynyt Ohrana, joka jatkaa Myyrän jalanjäljillä.

Suomalaiset tuntevat hänet myös viihdeohjelma Uutisvuodosta, missä alkuperäiskaartiin kuuluva kapteeni Tervo on kommentoinut viikon uutistapahtumia jäljittelemättömään tyyliinsä jo vuodesta 1998 alkaen.

Teksti: Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto