Hyppää pääsisältöön

Footbag on kaukana välineurheilusta

Footbagista innostunut pääsee halvalla, sillä alussa ei tarvita kuin hyvät, tasasivuiset kengät. Mestariksi tullaan kuitenkin vasta vuosien harjoittelulla.

Vuonna 1972 Oregonissa Mike Marshall esitteli ystävälleen John Stalbergerille pienen, hernepussia muistuttavan pallon. "Hacky sackiksi" nimettyä palloa potkimalla Stalbergerin oli määrä kuntoutua juuri tehdystä jalkaleikkauksesta.

Stalbergerin jalka tervehtyi, mutta pallolla tehdyt temput ja potkut kiinnostivat edelleen. Ystävykset halusivat esitellä footbagiksi nimeämäänsä lajia myös julkisesti. Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1980, Yhdysvalloissa järjestettiin ensimmäiset maailmanmestaruuskisat.

Justin Sexton perusti Suomen footbagliiton vuonna 1995. Laji levisi nopeasti välituntiharrastusten kärkeen, sillä säännöt olivat yksinkertaiset ja varustevaatimukset helppo täyttää.

"Tää on tämmönen pieni nahkainen pallo, jota pidetään ilmassa jaloilla. Se on se perusidea", Sexton kertoo lajistaan vuonna 1999 Hämeenlinnassa Hämeenkaaren nurmikentällä.

Rimaa pidettiin seuraavia mm-kisoja silmälläpitäen matalalla. Kahdeksan parhaan joukkoon toivottiin mahtuvan yhden suomalaisen.

"Sekin voi kyllä jäädä tavoitteeksi, sillä taso on tosi kova", Sexton tuumaa.

Sittemmin myös suomalainen footbag-kunto on ollut kova. Beatboxaustakin taitava ja moninkertainen freestylen suomenmestari Felix Zenger voitti pronssia Helsingissä vuonna 2005. Heinä-elokuussa 2011 Helsinki pääsi isännöimään footbag-mestareita toista kertaa.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto