Hyppää pääsisältöön

Nuori Jari Isometsä kiidätti Suomen olympiapronssille

Suomen miesten ainut hiihtomitali Albertvillen olympialaisissa varmistui vasta loppusuoralla, kun 24-vuotias Isometsä taisteli itsensä ohi Ruotsin Torgny Mogrenin.

Tietolaatikko

1. Norja (Terje Langli, Vegard Ulvang, Kristen Skjeldal, Bjørn Dæhlie) 1:39:26
2. Italia (Giuseppe Pulie, Marco Albarello, Giorgio Vanzetta, Silvio Fauner) 1:40:52
3. Suomi (Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä) 1:41:22
4. Ruotsi (Jan Ottosson, Christer Majbäck, Henrik Forsberg, Torgny Mogren) 1:41:23

Albertvillen kisoissa suomalaisten mieshiihtäjien menestys oli niukkaa. Suomen miehet olivat jääneet ilman mitalia jo edellisissä kisoissa, joten paineet menestyä olivat kovat.

Tälläkin kertaa kisat olivat Norjan juhlaa, sillä kahdestatoista henkilökohtaisesta mitalista peräti seitsemän päätyi norjalaisten kaulaan.

Tyhjin käsin ei Suomen tarvinnut kisoista kuitenkaan lähteä. 4x10 kilometrin viestihiihto toi mukanaan olympiapronssia Jari Isometsän huikean loppukirin ansiosta.

Suomen ensimmäisten osuuksien hiihtäjät Mika Kuusisto ja Harri Kirvesniemi toivat Suomen vaihtoon hyvistä asemista. Kolmannen osuuden Jari Räsäsellä oli kuitenkin heikompi päivä, ja Suomi putosi kauas kärjestä.

Jari Isometsän lisäksi tuskin kukaan muu kuvitteli, että Suomi enää nousisi. Loppusuoralle tultaessa Suomi ja Ruotsi olivat kuitenkin aivan rinnakkain kamppailemassa himmeimmästä mitalista.

Ruotsalainen viestihirmu Torgny Mogren oli aikansa kovimpia kirimiehiä, mutta nuori Isometsä ei tästä piitannut. Isometsä pinnisti itsensä ruotsalaisen ohi ja toi Suomen mieshiihtäjille kisojen ainoan mitalin.

Teksti: Henri Saloranta

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto