Hyppää pääsisältöön

Nokian vesikatastrofi sairastutti noin 6000 ihmistä

Jäteveden sekoittuminen juomaveteen aiheutti mittavan kriisin Nokialla marraskuussa 2007. Kaupungin epäonnistunut tiedottaminen pahensi tilannetta entisestään.

Kriisi puhkesi 28. marraskuuta, kun kaupungin jätevedenpuhdistamolla avattiin vahingossa puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili. Juomaveteen pääsi kahden päivän ajan sekoittumaan yli 400 000 litraa jätevettä.

Onnettomuuden seurauksena tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin, ja kolmen ihmisen epäillään kuolleen onnettomuuden aiheuttamiin tauteihin.

Nokian vesilaitos oli havainnut epäpuhtaudet jo tapahtumapäivänä, mutta niiden oletettiin johtuvan veden virtaussuunnan vaihtumisesta.

Ensimmäiset sairastumiset tulivat tietoon seuraavana päivänä. Vesilaitos kuitenkin ilmoitti huolestuneille soittajille, ettei ollut mitään syytä olla juomatta vettä. Monet ripulipotilaista ehtivät juoda oireisiinsa vesijohtovettä tietämättä, että juuri vesi oli sairastumisen syynä.

Katastrofin laajuus valkeni kaupungille vasta marraskuun 30. päivä. Asiasta tiedotettiin aluksi vain kaupungin internet-sivuilla ja paikallisissa tiedotusvälineissä. Asukkaita kehotettiin keittämään vesijohtovesi ennen käyttöä, sillä vedessä kerrottiin olevan rautasakkaa.

Todellisuudessa juomaveteen oli päässyt muun muassa noroviruksia, alkueläimiä, salmonellaa ja runsaasti erilaisia suolistoperäisiä bakteereja.

Moni oli tilanteesta epätietoinen vielä joulukuun toisena päivänä, jolloin asiasta alettiin uutisoida jo valtakunnallisesti. Heikko tiedottaminen herätti asukkaissa laajalti suuttumusta.

Kriisi paisui koko kaupungin laajuiseksi keskiviikkoyönä 5.12, kun kaupungin päävesijohdon rikkoutuminen sysäsi putkiston sakat liikkeelle. Tässä vaiheessa vesijohtoveden käyttö kiellettiin kokonaan.

Kriisin aikana nokialaisille jaettiin rekkalasteittain pullovettä käyttökelvottoman johtoveden tilalle. Päävesijohdon rikkouduttua jouduttiin vedenjakelussa turvautumaan jopa armeijan apuun.

Putkiston puhdistus aloitettiin 9.12. Viikkokausia kestäneen tehokloorauksen jälkeen viimeiset veden käyttörajoitukset purettiin 18.2.2008.

Satunnaiset sankarit -sarjan yksi jaksoista keskittyi Nokina vesikriisiin. Ohjelmassa nokialaiset kertovat, miten kokivat tapahtuman. Vedestä sairastui noin 6000 ihmistä. Monelle korvaamattomaksi muodostui kotiovelle saapuva apu, joka kattoi muutakin kuin vedenjakelua.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto