Hyppää pääsisältöön

Nokian vesikatastrofi sairastutti noin 6000 ihmistä

Jäteveden sekoittuminen juomaveteen aiheutti mittavan kriisin Nokialla marraskuussa 2007. Kaupungin epäonnistunut tiedottaminen pahensi tilannetta entisestään.

Kriisi puhkesi 28. marraskuuta, kun kaupungin jätevedenpuhdistamolla avattiin vahingossa puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili. Juomaveteen pääsi kahden päivän ajan sekoittumaan yli 400 000 litraa jätevettä.

Onnettomuuden seurauksena tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin, ja kolmen ihmisen epäillään kuolleen onnettomuuden aiheuttamiin tauteihin.

Nokian vesilaitos oli havainnut epäpuhtaudet jo tapahtumapäivänä, mutta niiden oletettiin johtuvan veden virtaussuunnan vaihtumisesta.

Ensimmäiset sairastumiset tulivat tietoon seuraavana päivänä. Vesilaitos kuitenkin ilmoitti huolestuneille soittajille, ettei ollut mitään syytä olla juomatta vettä. Monet ripulipotilaista ehtivät juoda oireisiinsa vesijohtovettä tietämättä, että juuri vesi oli sairastumisen syynä.

Katastrofin laajuus valkeni kaupungille vasta marraskuun 30. päivä. Asiasta tiedotettiin aluksi vain kaupungin internet-sivuilla ja paikallisissa tiedotusvälineissä. Asukkaita kehotettiin keittämään vesijohtovesi ennen käyttöä, sillä vedessä kerrottiin olevan rautasakkaa.

Todellisuudessa juomaveteen oli päässyt muun muassa noroviruksia, alkueläimiä, salmonellaa ja runsaasti erilaisia suolistoperäisiä bakteereja.

Moni oli tilanteesta epätietoinen vielä joulukuun toisena päivänä, jolloin asiasta alettiin uutisoida jo valtakunnallisesti. Heikko tiedottaminen herätti asukkaissa laajalti suuttumusta.

Kriisi paisui koko kaupungin laajuiseksi keskiviikkoyönä 5.12, kun kaupungin päävesijohdon rikkoutuminen sysäsi putkiston sakat liikkeelle. Tässä vaiheessa vesijohtoveden käyttö kiellettiin kokonaan.

Kriisin aikana nokialaisille jaettiin rekkalasteittain pullovettä käyttökelvottoman johtoveden tilalle. Päävesijohdon rikkouduttua jouduttiin vedenjakelussa turvautumaan jopa armeijan apuun.

Putkiston puhdistus aloitettiin 9.12. Viikkokausia kestäneen tehokloorauksen jälkeen viimeiset veden käyttörajoitukset purettiin 18.2.2008.

Satunnaiset sankarit -sarjan yksi jaksoista keskittyi Nokina vesikriisiin. Ohjelmassa nokialaiset kertovat, miten kokivat tapahtuman. Vedestä sairastui noin 6000 ihmistä. Monelle korvaamattomaksi muodostui kotiovelle saapuva apu, joka kattoi muutakin kuin vedenjakelua.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.