Hyppää pääsisältöön

Suojaa lapsen korvat kupusuojaimilla

Suojaa lapsen korvat oikein festareilla. Kuva: stock.xchng

Festareilla ahkeraan vierailevat Satu Kivelä ja puolitoistavuotias Onni eivät enää pärjää ilman Onnin kuulosuojaimia.

- Suojaimet ovat olleet käytössä alusta asti. Onni lähti ensimmäisen kerran festareille mukaan puolivuotiaana.

Tämän jälkeen festareita ja konsertteja on kertynyt jo useita. Kivelälle musiikki on iso osa elämää sekä työn että harrastuksen puolesta. 

Onni itse on tykännyt kupukuulokkeistaan alusta asti ja ne päässä hengaillaan joskus kotonakin. Mitä tulee desibelien voimakkuuteen, Satu Kivelä luottaa omaan korvaansa ja maalaisjärkeen. Desibelimittareita Kivelä ei ole käyttänyt. 

- Jos äänet yhtään tuntuvat minun herkkään korvaan kovalta, ne ovat sitä ihan varmasti myös lapselle. Pysyttelemme aina kaukana ämyreistä ja kovimmista melupaikoista.

Satu Kivelä kertoo havainnoivansa ääniympäristöä muulloinkin kuin konserteissa – äänitasot voivat ylittyä yllättävissä paikoissa.

- Olimme laivalla lasten leikkihuoneessa, jossa oli televisio päällä. Ääntä ei saanut hiljaisemmalle vaikka yritettiin. Melu oli valtava, eivätkä Onnin kuulosuojaimet tietenkään olleet mukana, muistelee Kivelä.

Vaikka yllättävältä melulta voi olla vaikea suojautua, on vastuu lasten kuulon suojelusta aikuisella.


Hanki pienelle lapselle kupusuojaimet

Parhaiten lapsen korvaa suojaavat erityisesti lapsille suunnitellut kupusuojaimet, jotka istuvat hyvin päähän ja ovat miellyttävät käyttää.

Lapsen korvakäytävän ahtauden vuoksi aikuisille tarkoitettuja vaahtomuovisia tulppia ei suositella käytettäväksi, mutta markkinoilla on myös lapsille suunniteltuja korvatulppia.

Hyvät kuulosuojaimet estävät haitallisten äänten pääsemistä korvaan mutta päästävät muut äänet läpi.
Mikäli melutilanne pystytään ennakoimaan ja tilanteessa ollaan kertaluontoisestikin pidempään, tulee lapsille hankkia hyvät kuulosuojaimet. Kupumallisten kuulosuojainten hinnat alkavat noin 15 eurosta ylöspäin ja niitä saa rautakaupoista ja tavarataloista. Myös verkkokauppojen valikoimat kannattaa tarkastaa.

Hyvät kuulosuojaimet estävät haitallisten äänten pääsemistä korvaan mutta päästävät muut äänet läpi.


Meteli kertyy kuormittavaksi

Tärkeintä niin lapsen kuin aikuisenkin kuulon suojelussa on ottaa huomioon melussa vietetyn ajan kesto ja toistuvuus. Altistumista toistuvalle melulle kannattaa välttää ja esimerkiksi musiikin kuuntelua nappikuulokkeilla rajoittaa. Kuulokekuuntelu on aina rasittavampaa kuin kaiuttimien kautta kuunneltu musiikki.

Lapsilla melukertymää aiheuttavat tyypillisesti myös esimerkiksi päiväkoti- tai koulumelu. Myös liian äänekkäät leikkikalut voivat vaarantaa kuulon.

Yleisimmin äänenvoimakkuuksien ohjearvot ylittyvät festareilla, konserteissa ja isoissa urheilutapahtumissa:  näissä jo ihmismassa itsessään saa desibelit nousemaan vaarallisen korkeiksi. Yleisohje on, että kuulon suojaaminen on tarpeen silloin, kun et kuule toisen ihmisen puhetta metrin etäisyydeltä tai keskustelua täytyy käydä huutaen. Pienten lasten korvat vaativat suojausta kuitenkin jo vähäisemmässäkin melussa.

Rockfestivaaleilla ja muissa ulkoilmatapahtumissa on tärkeää pysytellä mahdollisimman kaukana äänilähteestä. Lasta ei myöskään kannata nostaa harteille istumaan, koska silloin melu pääsee esteettömästi suoraan korvaan.

Isojen tilaisuuksien järjestäjillä on vastuu jakaa tai myydä korvatulppia paikan päällä.


Lapsen kuulosta

  • Lapsi kuulee jo kohdussa, ja vastasyntynyt reagoi ääniin sulkemalla silmäluomet ja säpsähtämällä.
  • Kolmikuukautinen vauva pysähtyy kuuntelemaan ääntä.
  • Puolivuotias vauva kääntää päänsä äänen suuntaan.
  • Vuoden ikäinen lapsi reagoi kuiskaukseen, joka tulee metrin etäisyydeltä.
  • 2-4-vuotias lapsi kuulee kuiskauksen kolmen metrin päästä.
  • Lapsen korvatulehduksessa korvaan kertyvä märkä alentaa kuuloa tilapäisesti.
  • Tärkein mittari lapsen kuulon seurannassa on vanhempien ja muiden läheisten maalaisjärki: jos epäilet, että lapsen kuulo on alentunut, puhu siitä neuvolassa.

 

Lähteet: Terveyskirjasto Duodecim, Kuulosuoja: kuulosuoja.fi, Kuuloliitto: kuuloliitto.fi

Linkit:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus

  • Ainutlaatuiset kakarat – ymmärtääkö kirjallisuus 2010 -luvun lasta?

    Tutkin Nummen Karkkipäivää ja Aapelin Pikku Pietarin pihaa

    Nykyvanhemmat ymmärtävät lapsiaan paremmin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Lapset ovat osallisia ja kantavat yhä enemmän vastuuta itsestään. Toimittaja Maija Puska pohtii esseessään, kuinka yllättävän samanlaisina lapset kuvataan 1950- ja 2010-luvun teoksissa. Onko mahdollista olla lapsi, jos aikuiset loistavat poissaolollaan? 2010-luvun kaupunkilaislapsi on ainutlaatuinen.

  • Kahden lapsen äiti, Satu Saarinen: “Kun biologisia lapsia ei kuulunut, oli adoptio meille luonnollinen vaihtoehto”

    Satu Saarinen on kahden adoptiolapsen äiti.

    Samalla kun Satu Saarisen isä eli viimeisiä hetkiään, sai Satu miehensä kanssa iloisen puhelun. Heistä tulisi pienen pojan vanhemmat. Kun toisesta rakkaasta oli luovuttava, saapui uusi rakas ihminen perheeseen. Oli aika hakea 2-vuotias poika kotiin Etelä-Afrikasta, Johannesburgista. Myöhemmin perheeseen saatiin myös pieni tyttö.

  • Marja Hintikka: Häpeäisit, läski äiti!

    Lopetetaan raskaana olevien ulkonäön arviointi. Nyt!

    “Katselinkin, että miten olit noin lihonut! Posketkin olivat kummasti pyöristyneet.” Näin todettiin Marja Hintikalle, kun hän kertoi odottavansa kolmatta lastaan. Marjan mielestä nyt on tullut aika julistaa raskausrauha ja lopettaa odottavien äitien ulkonäön kommentointi!

  • Perheen kanssa luontoretkellä – onnistuuko 12 kilometrin patikkaretki pienten kanssa?

    Mitä tarvitaan onnistuneeseen luontoretkeen lasten kanssa?

    Luonnossa olo lisää niin aikuisten kuin lastenkin hyvinvointia ja vähentää stressiä. Yhdessä kokemisen ja selviytymisen riemu tekee hyvää koko perheelle! Näin lupailevat tutkimukset ja luontosivustot. Mutta mahtaako käytännön kokemus olla aivan näin riemukas? Päätimme testata, kestääkö vanhemmilla hermo vai palaako pinna, kun luontoretkellä on mukana on kaksi alle kouluikäistä lasta, ja edessä 12 kilometriä vaativaa patikkamaastoa? Entä kuinka sujuu koko retken kruunaava telttayö?

  • Marja Hintikka: Pojat ei tanssi balettia

    Kasvatetaan lapsista ihmisiä!

    Yksi varhaisimmista muistoistani on päiväkerhosta, jossa istun isolla punaisella tuolilla. Se on rangaistus riehumisesta. Selkäni takana kaikki tytöt leikkivät kotia. Käännyn katsomaan ja sisälläni käy kauhunväristys - en ikinä halua leikkiä noin tyhmiä juttuja! Muistan tunteen kuin eilisen, sillä se oli minulle täyttä totta. Kotileikki ja perinteiset “tyttöjen jutut” eivät ikinä olleet suosikkejani lapsuudessa. Entä sitten, pohtii Marja Hintikka.

  • Tylsyys kuuluu hyvään lapsuuteen – sopivina annoksina

    Tylsyyden sieto on tärkeä taito - lapselle ja aikuiselle.

    Tylsyyttä on hyvä oppia sietämään, sillä se aktivoi mielikuvitusta ja luovuutta. Vanhemman olisi tärkeää kuunnella lasta, jotta hän tietäisi onko tylsyys hetkellistä vai onko taustalla muutakin, sanoo perheterapeutti ja koulutusjohtaja Eira Tikkanen Suomen Mielenterveysseurasta.

  • Mitä lapset ajattelevat leikkivistä aikuisista?

    Vannotko leikkimisen nimeen vai onko leikki lasten juttu?

    Toiset vanhemmat vannovat leikkimisen nimeen, toiset taas ajattelevat, että leikki on lasten juttu. Mitä lapset ajattelevat leikkivistä aikuisista?

  • "Prinsessatkin huutaa joskus" - elämää aistiyliherkän lapsen kanssa

    MHL yllätti aistiyliherkän uhmaikäisen lapsen yh-äidin

    Sensorisen integraation häiriöön kuuluva aistiyliherkkyys on valtaosalle suomalaisista vielä vieras asia, vaikka häiriönä se ei ole uusi eikä harvinainen. Kukka Sariola sai ensimmäiset merkit kuopuksensa Ellin aistiyliherkkyydestä heti itkuisen vauvan synnyttyä. Arki uhmaikäisen SI-lapsen kanssa vaatii vahvaa ennakointia, tilannetajua ja aikaa. Vanhemman jaksamista tukevat pienetkin onnistumisen ilot.

  • Näin ratkaiset 5 kiperää tilannetta isovanhempien kanssa

    Tasapaino on mahdollista löytää!

    Isovanhemmat ovat monen pikkulapsiperheen paras selviytymiskeino arjessa: mummot ja papat auttavat parhaansa mukaan asiassa kuin asiassa. Läheskään aina apua ei kuitenkaan eri syistä ole tarjolla. Joskus isovanhemmat kokevat, että he ovat tehtävänsä tehneet, toisinaan perheiden vaatimuslistat ovat mahdottomia. Miten voisi löytää sopivan tasapainon isovanhempien, lasten ja lastenlasten suhteessa? Näin asiantuntija ratkaisisi viisi kiperää - ja monelle tuttua - tilannetta.

  • Marja Hintikka: Isovanhemmuus on hukassa

    Olkaa kiitollisia osallistuvista isovanhemmista.

    "Pahimpina hetkinä en kuitenkaan voinut mitään katkerille ajatuksille jotka kumpusivat mieleeni, kun seurasin vierestä ystäviä, joille tuotiin rotinoita päivittäin ja joiden esikoista tarjouduttiin ottamaan yökylään, kun vauvan kanssa oli haasteita. Mummukateus iski, pahemman kerran." Näin sanoo Marja Hintikka, joka on jo laatinut itselleen listan siitä, millainen mummo hän itse aikoo olla.

  • Biologinen lapsi on uusperheen liima

    Väestöliitto: yhteinen lapsi suojelee uusperhettä erolta.

    Uusperheen perustamiseen liittyvä uuden aikaperspektiivin opettelu on kimurantti juttu. Onko sopivaa tehdä yhteisiä lapsia, kun on jo elettyä elämää takana? Jaksaisiko vauva-arkea enää? Harmittaisiko lapsen tekemättä jättäminen? Kansainvälisten tutkimusten mukaan ratkaisu olisi hyvinkin simppeli - yhteinen biologinen lapsi kannattaisi tehdä. Tilastollisesti nimittäin yhteinen biologinen lapsi, jos mikä, auttaa uusperhettä pysymään kasassa.

  • Lapsi kaipaa muistoja ydinperheestä

    Valokuvaaja kuvasi 30 suomalaista uusperhettä lapsen silmin

    Kun perhe eroaa, häviävät valokuvat entisestä puolisosta ja perhe-elämästä hyvin nopeasti kodin ja mummolan kirjahyllyiltä ja lipastojen päältä. Aivan kuin olisi jotenkin sopimatonta pitää esillä todisteaineistoa ydinperheestä, siitä lapsen - ja aikuisen - elämän peruspilarista, joka joskus oli. Mutta mitä jos juuri sitä konkreettista jälkeä menneestä erolapsi tarvitseekin tunteakseen itsensä ehjäksi?