Hyppää pääsisältöön

Mikä on nälkälakkolaisen mieliruokaa?

Vietnamin sotaa vastustettiin Esplanadin puistossa kesällä 1966 ryhtymällä nälkälakkoon. Mielenosoittajien aatemaailmaa enemmän kiinnostivat lakkolaisten lempiruoat.

Nälkälakkolaisten suosiossa olivat niin lihapullat, sipulipihvit kuin schnitzelitkin. Vaihteleva ohjelma vei kuitenkin ajatukset pois kurnivasta vatsasta.

Useamman päivän kestänyt syömälakkomielenosoitus oli kerännyt paikalle monenikäistä ja -tyylistä osallistujaa. Enemmistö paikallaolijoista oli kuitenkin tullut katsomaan puistossa istuskelevia mielenosoittajia.

Osalle mielenosoittajista ei Vietnamin koko tai sijainti ollut tarkkaan tiedossa, mutta maan asia koettiin kuitenkin tärkeäksi. Parin päivän lakkoilusta ylijäävät ruokarahat aiottiin lahjoittaa vietnamilaisille.

Vaikka mielenosoitus olikin sujunut järjestäjien mukaan rauhallisissa tunnelmissa, näkemyseroilta ei väenpaljoudessa vältytty.

Osaa sivustaseuraajia lakkolaisten istuskelu ärsytti silmiinnähden. Eräs epäilee mielenosoituksen olevan ulkopuolisen tahon rahoittama, ja kehotetaanpa lakkoilijoita myös menemään Moskovaan.

Teksti: Arsi Alenius

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto